Julkaistu Keski-Suomalaisessa 28.5. >>

Päihdeongelma ei saa olla este avun saamiselle

Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksen (2020) mukaan mielenterveys- ja päihdepalvelut koettiin yksiksi heikoiten saavutettavista palveluista Jyväskylässä. Näiden palveluiden järjestämiseen oltiin myös vähiten tyytyväisiä.

Jyväskylässä erityisesti aikuisten, joilla on vaikea päihderiippuvuus ja psyykkisiä ongelmia, on vaikea päästä asianmukaiseen hoitoon.

Osa mielenterveyspalveluista vaatii päihteettömyyttä, minkä seurauksena asiakas voi tippua kokonaan avun piiristä pois. Pahimmillaan päihdeongelma estää mielenterveyspalveluiden saamisen tai psykiatriseen hoitoon pääsemisen.

Päihdepalveluiden periaate on, että päihdehäiriöitä ja mielenterveyden häiriöitä hoidetaan rinnakkain. Sama periaate ei toteudu kuitenkaan kaikissa kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa. Käytännössä toimintatapa näyttää olevan, että päihdeongelma on hoidettava ensin, jotta apua voidaan tarjota mielenterveyden ongelmiin.

Todellisuudessa päihdeongelma on kuitenkin usein mielenterveysongelman oire tai seuraus.

Jonot päihdehoitoon ovat pitkät, ja varsinkin huumevieroitukseen pääsyä joutuu odottamaan tällä hetkellä liian pitkään. Myöskään osastopaikat eivät riitä kaikkien sinne pyrkivien tarpeisiin.

Päihdehoitoa jonottaessa asiakkaiden tilanteet voivat huonontua ja pahimmillaan kriisiytyä. Tilanne on kestämätön. Jätämme ilman apua heidät, jotka sitä tarvitsevat eniten.

Mielenterveyspalvelut tulee järjestää niin, ettei päihdeongelma ole este avunsaannille. Mielenterveys- ja päihdepalvelut tarvitsevat lisää resursseja jonojen lyhentämiseksi ja ennaltaehkäisevän hoidon takaamiseksi.

Resurssien lisääminen ennaltaehkäiseviin palveluihin tuottaa myös säästöjä pitkällä aikavälillä, kun kalliimpaa erikoisterveydenhuoltoa ei tarvita. Hoitoprosesseja ja -vastuita tulee selkeyttää, jotta apua tarvitseva pääsee nopeammin avun piiriin.

Jokaisella on oikeus saada tarvitsemaansa hoitoa. Meidän tulee huolehtia, että hoito on Jyväskylässä laadukasta ja saavutettavaa.

Vilma Viitasaari
kuntavaaliehdokas (vihr.), Jyväskylä
Adéle Nurmela
kuntavaaliehdokas (vihr.), Jyväskylä

10 tapaa edistää nuorten hyvinvointia Jyväskylässä

Jyväskylä on tunnettu elinvoimaisena opiskelijakaupunkina, jossa on hyvät mahdollisuudet erilaisiin harrastuksiin huippu-urheilusta kattavaan taide- ja kulttuuritarjontaan. Jyväskylän suurin ikäryhmä on 20-25 -vuotiaat, mikä kuvastaa hyvin kaupungin ikäjakaumaa. Nuoret luovat elinvoimaa, uutta näkökulmaa ja yrittäjyyttä. Nuoret ovat tärkeitä Jyväskylälle nyt, mutta ennen kaikkea nuorissa on Jyväskylän tulevaisuus.

Onkin tärkeää, että Jyväskylässä päätöksenteko ja kehittäminen tapahtuu nuoria kuunnellen. Nuorten hyvinvointiin on panostettava ja sitä tulee edistää suunnitelmallisesti.

1. Laadukkaat, saavutettavat ja vahvat peruspalvelut

Tärkeintä on panostaa ennaltaehkäiseviin ja vahvoihin peruspalveluihin: nuorisotyöhön, oppilashuoltoon sekä saavutettaviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. On tärkeää, että apua saa aina tarvittaessa matalalla kynnyksellä, oli kyse sitten päihdeongelmasta, työhön ja opiskeluun liittyvistä pohdinnoista tai mielenterveyden häiriöstä.

2. Harrastusmahdollisuudet

On tärkeää, että nuorilla on edullisia harrastusmahdollisuuksia. Harrastuksilla on tutkitusti positiivinen vaikutus nuorten elämään, sosiaalisiin suhteisiin sekä sosioemotionaaliseen hyvinvointiin. Harrastuksilla on merkittävä rooli myös syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä. Jyväskylän tulee taata, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus harrastaa riippumatta perheen taloudellisesta tilanteesta. Kunnan tulee huolehtia, että mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen on riittävästi. Matalan kynnyksen lähiliikuntapaikkoja tulee olla kattavasti ympäri Jyväskylää. Jyväskylän tulee tarjota tarpeeksi tiloja kulttuurin ja taiteen harrastamiseen.

3. Osallistaminen kunnalliseen päätöksentekoon

Nuoret muodostavat Jyväskylän suurimman ikäryhmän, minkä vuoksi heidän äänensä tulee kuulua päätöksenteossa. Nuoria tulee osallistaa entistä vahvemmin kunnalliseen päätöksentekoon järjestämällä enemmän ja monipuolisempia osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin kautta voimme mahdollistaa myös alle 18-vuotiaiden osallistumisen päätöksentekoon. Laajentamalla nuorisovaltuuston puhe- ja läsnäolo-oikeuden koskemaan myös kaupunginhallituksen kokouksia, voimme lisätä entisestään nuorten äänen kuulumista päätöksenteossa. Kouluissa on myös tärkeää lisätä demokratiakasvatusta.

Jyväskylän tulee vaikuttaa ja viestiä kanavissa, jotka tavoittavat nuoret. Miksi kunnassa päätettävät asiat löytyvät vain kaupunginvaltuuston pöytäkirjoista, jonne harva nuori vahingossa eksyy, eivätkä esimerkiksi TikTokista tai Instagramista, joita valtaosa nuorista seuraa aktiivisesti?

4. Mielenterveyspalvelut kuntoon

Korona-aikana nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet huomattavasti. Tämä tulee huomioida palveluiden resursseissa. Mielenterveyspalveluiden resursseja tulee lisätä, jotta jokainen saa tarvitsemaansa hoitoa oikea-aikaisesti. Tällä hetkellä Jyväskylässä ollaan tavoitteesta kaukana, minkä vuoksi monen tilanne ehtii pahentua tai kriisiytyä, kun apua ei saa ajoissa.

Oppilashuollon psykologien ja kuraattorien oppilasmäärät täytyy tuoda suositusten mukaiselle tasolle. Nykyinen 1000 oppilasta/psykologi on aivan liian kaukana 600 oppilaan suosituksesta. Oikealla mitoituksella oppilashuollon on mahdollista tehdä kouluissa koko opiskelijajoukkoa hyödyttävää yhteisötyötä ja tarjota tukea ja lyhytterapeuttisia hoitojaksoja nopeasti ja matalalla kynnyksellä mm. oppilaiden kriiseihin ja mielialanmuutoksiin.

Jyväskylään tulisi perustaa Helsingin mallin mukaisesti matalan kynnyksen mielenterveyspisteitä, jotka ovat Helsingissä nimeltään Mieppi-pisteitä. Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluun voi hakeutua ilman lähetettä tai ajanvarausta, ja sieltä voidaan ohjata suoraan esimerkiksi lyhytterapiaan. Lieviin mielenterveysongelmiin voidaan puuttua tehokkaimmin panostamalla matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviin peruspalveluihin. Tämä on taloudellisesti kannattavaa, sillä näin ongelmat eivät pääse kasautumaan, ja esimerkiksi sairaslomien ja työkyvyttömyyden riski pienenee.

Kaikki mielenterveyden ongelmat eivät kuitenkaan helpotu lyhytterapiassa. Pidempien psykoterapioiden saavutettavuutta pitää myös parantaa Jyväskylässä. Tässä kaupungin vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset, sillä psykoterapeuteista on valtakunnallisesti huutava pula. Tukemalla työntekijöiden kouluttautumista kaupunki voi kuitenkin hieman helpottaa tilannetta Jyväskylän alueella ja parantaa näin myös julkisessa terveydenhuollossa tarjottavan psykoterapian saatavuutta. Kelan kuntoutuspsykoterapian kriteeristöjen ulkopuolelle usein jääviä ryhmiä ovat työkyvyttömyyseläkeläiset ja opiskelijat, joten perusterveydenhuollossa tarjottu psykoterapia edistäisi erityisesti nuorten mielenterveyttä.

5. Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille

Jyväskylässä maksutonta ehkäisyä saavat tällä hetkellä alle 20-vuotiaat. Seksuaaliterveyspalvelut ja maksuton ehkäisy tulisi tarjota kaikille alle 25-vuotiaille, koska maksuton ehkäisy vähentää sukupuolitauteja, ei-toivottuja raskauksia ja abortteja, sekä vaikuttaa kokonaisvaltaisesti nuorten seksuaalihyvinvointiin.

6. Työllisyyden tukeminen

Korona-aikana nuorisotyöttömyys on jopa kaksinkertaistunut valtakunnallisesti, mikä kuvastaa hyvin nuorten työttömyyden laajuutta ja ongelman suuruutta. Ohjaamon ja muiden nuorten palvelujen resurssien tulee olla riittävät. Työllisyyden kuntakokeilussa nuoret täytyy huomioida erityisesti. Työllisyyspalveluiden tulee sisältää yksilöllisiä työkyvyn arvioita ja palveluverkostot aktivoivaa ohjausta, jotta aivan jokaisen nuoren on mahdollista löytää omien vahvuuksien varaan rakentuva urapolun alku.

Kaupungin tulee tarjota nuorille myös kesätöitä. Nuorten työllistymisen tukeminen on erityisen tärkeää, koska nuoret ovat työmarkkinoilla muita heikommassa asemassa. Työllistymisen tukeminen on tärkeää myös syrjäytymisen ehkäisyn kannalta.

7. Laadukas koulutus ja koulukiusaamisen ehkäisy

Koulutusta tulee tukea jokaisella koulutustasolla varhaiskasvatuksesta korkeakouluun saakka. Ryhmä- ja luokkakoot tulee pitää kohtuullisina, jotta jokainen oppilas ja opiskelija tarpeineen tulee kohdatuksi. Kurssitarjonnat tulee pitää laajoina. Koulutukseen panostamalla panostamme tulevaisuuteen.

Koulukiusaamisen ehkäisyssä tarvitaan useita toimenpiteitä. Erityisesti on panostettava oppilas- ja opiskelijahuoltoon, jotta jokaisessa koulussa olisi riittävästi koulukuraattoreita, koulupsykologeja ja terveydenhoitajia. Tällä hetkellä useassa koulussa tilanne on kestämätön, eikä esimerkiksi koulukuraattorin aika riitä aina edes perustason työhön. Lisäksi tarvitaan tunnekasvatuksen lisäämistä koulussa.

Myös lasten, nuorten ja perheiden palveluiden resursseja on lisättävä. Lastensuojeluun, varhaisen tuen palveluihin, perheneuvolaan ja perhesosiaalityöhön on panostettava entistä enemmän, koska lasten ja perheiden hyvinvoinnilla on merkittävä yhteys kiusaamisen ehkäisyyn.

8. Kaupungin ekologisen kestävyyden turvaaminen

Ilmaston lämpeneminen on yksi suurimmista maailmanlaajuisista kriiseistämme, ja se on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa. Jyväskylän strategiaan sisältyy tavoite olla hiilineutraali vuonna 2030. Kaupunkia tulee kehittää tavoitteen ehdolla, jotta turvaamme kestävän tulevaisuuden nuorille. Avainasemassa ovat siirtyminen polttovapaaseen energiantuotantoon, luontokadon hidastaminen, kiertotalouden edistäminen, resurssien viisas käyttö (mm. energiatehokas rakentaminen), liikenteen päästöjen vähentäminen mm. liikennettä sähköistämällä ja kevyen liikenteen liikkumista kehittämällä.

9. Asuntorakentaminen ja kaavoitus

Nuoret tarvitsevat edullisia, sijainniltaan ja kulkuyhteyksiltään toimivia vuokra-asuntoja. Tämä täytyy ottaa huomioon erityisesti kaupungin keskusta-alueen ja sen lähialueiden kaavoituspäätöksissä. Kaavoituksellaan kaupunki voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, kuinka paljon keskusta-alueelle voidaan rakentaa pieniä yksiöitä ja mihin esimerkiksi opiskelija-asuntosäätiö KOAS voi rakentaa kerrostaloja.

10. Pyöräilyn edistäminen ja pyörien turvallisen säilyttämisen kehittäminen

Nuoret ja opiskelijat käyttävät huomattavasti muita ikäryhmiä enemmän julkista liikennettä ja pyöräilevät. Jyväskylän tulee päivittää pyöräilyn edistämisohjelmansa 2020-luvulle ja kehittää kevyttä liikennettä niin kampusten kuin eri asuinalueiden välillä. Pyörien turvallista säilytystä tulee edistää, erityisesti liikuntapaikkojen, matkakeskuksen ja keskustan läheisyydessä. Tämä helpottaisi nuorten liikkumista myös raideyhteyksien äärelle.

Nuorissa on tulevaisuus, joten heihin on tärkeä panostaa.

Vilma Viitasaari ja Katri Savolainen

Iin kunta - esimerkki taitavasta ilmasto­politiikasta

Iin kunta sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, Suomen vyötärön taitteessa. Kunnan läpi kulkee Iijoki, joka on monille suomalaisille tuttu ennen kaikkea Kalle Päätalon omaelämäkerrallisesta sarjasta. Iissä asuu noin 10 000 asukasta.

Vuonna 2019 kunta nousi otsikoihin Suomessa ja ulkomailla. Britannian yleisradioyhtiö BBC teki Iin kunnasta kaksi dokumenttia, joissa kuntalaisia kutsutaan ilmastosankareiksi ja kuntaa Euroopan ilmastotaistelun johtajaksi. Pieni kunta oli onnistunut politiikallaan puolittamaan hiilidioksidipäästönsä vuosien 2012 ja 2016 välillä.

Kun se oli vielä mahdollista, eurooppalaiset toimittajat vierailivat kunnassa oppimassa päästöjen vähentämisestä, ja iiläisiä kutsuttiin ulkomaille puhumaan aiheesta. Kunta on voittanut toimistaan palkintoja: sitä on palkittu kansalaisten osallistamisesta, kestävästä kehityksestä ja esimerkillisestä aktiivisuudesta.

Miten kunta onnistui?

BBC:n mukaan paljon on kiinni koulutuksesta ja lasten opettamisesta nuoresta alkaen.

Lisäksi päästöjen vähentämisessä ratkaisevaa ovat lämmitys- ja energiaratkaisut. Iissä kiinteistöihin on tehty ympäristöystävällisiä energiaratkaisuja, kuten aurinkopaneeleja. Hiilestä, kaasusta ja öljystä on luovuttu, ja niiden tilalla käytetään uusiutuvia energiamuotoja, kuten aurinko- ja tuulienergiaa. Kunnan työntekijöillä on käytössään sähköautoja. Kierrätystä on parannettu.

Iissä lapset oppivat toimimaan ilmastoystävällisesti jo alakoulussa. Ilmastotoimia tehdään leikin ja kisailun varjolla: kun biojätteen määrä puolittuu, kaikki saavat jäätelöt.

Eikö tällainen tule kalliiksi?

Ilmastokriitikoille saattaa tulla yllätyksenä, että Iin saavutukset ovat olleet taloudellisesti kannattavia.

Helsingin Sanomat haastatteli iiläisen kehittämisyhtiö Micropoliksen toimitusjohtajaa Leena Vuotovettä, jonka mukaan Iin ilmastotoimet ovat kulujen sijaan tuoneet kunnan kassaan säästöjä. Pelkästään tuulivoimaan siirtyminen on tuonut kunnalle 1,2 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi ilmastotoimet ovat luoneet työpaikkoja.

Ilmastoteot eivät synny itsestään. Kunnalta vaaditaan kunnianhimoa, järjestelmällistä suunnittelua ja tarkkoja laskelmia. Kansalaisia on osallistettava. Tavoitteita ja toteumia on seurattava tarkasti. Pienistä askeleista syntyy isoja tekoja. Lopulta poliittiset päätökset ratkaisevat.

Myös Jyväskylässä on tehtävä kunnianhimoisesti töitä sen eteen, että Jyväskylästä saadaan Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelman mukaisesti hiilineutraali viimeistään vuonna 2030 ja jätteetön, päästötön ja ylikulutukseton kestävän hyvinvoinnin kaupunki viimeistään vuonna 2040. Valtuustossa haluan työskennellä sen eteen, että kestävä kehitys tuodaan osaksi kouluarkea ja energiaratkaisuissa suositaan uusiutuvia energiamuotoja. Haluan, että otamme mallia niistä kunnista, joissa ilmastoasiat otetaan vakavasti - kuten Iissä.

Lue lisää, miten hiilineutraaliutta voidaan edistää Jyväskylässä >>

Katso myös Vihreiden kuntavaaliohjelman askeleet >>

BBC:n dokumentti Iin kunnasta (englanniksi) >>

Lähteet:

Piskuinen Ii nousi ilmastotoivon airueksi – BBC hehkuttaa kunnan olevan Euroopan ilmasto­taistelun johtaja. Helsingin Sanomat 26.4.2019

BBC tuli Suomeen ihmettelemään pienen Iin kunnan ilmastotekoja – päästöjä vähennetty rutkasti ja asukkaat saivat yhteisen sähköauton. Yle Uutiset 13.11.2019

Yritys ja jopa kunta voi väittää olevansa hiilineutraali – Yle kävi läpi yhden kunnan ja hiihtokeskuksen väitteet ja kysyi asiantuntijalta, onko hiilineutraalius viherpesua vai ei. Yle Uutiset 18.11.2018

Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelma 2040 >>

Lastensuojelun resurssit on saatava kuntoon - Alle tunti viikossa ei riitä!

Kuinka monta murhaa pitää tapahtua, jotta lastensuojelun ongelmat saadaan korjattua? Tätä kysyy Kreeta Karvala Iltalehden (17.2.2021) pääkirjoituksessa. Samaa kysyn minä.

Ongelmat lastensuojelussa on yksi suurimmista syistä, miksi lähdin ehdolle kuntavaaleihin.

Lastensuojelun puolesta aion taistella.

Lastensuojelun asiakasmitoitus on pielessä

Lastensuojelun laatusuositusten mukaan sosiaalityöntekijällä saa olla maksimissaan 25 lasta vastuullaan. Tällä hetkellä yhdellä sosiaalityöntekijällä saattaa olla jopa 100 asiakasta. Määrä on nelinkertainen.

Hallitusohjelmaan oli kirjattu hyvä tavoite, jonka mukaan sosiaalityöntekijällä olisi vastuullaan vuodesta 2024 alkaen 30 lasta. Se olisi hyvä alku.

Uudesta lakiehdotuksesta tämä tavoite on kuitenkin hävinnyt. Ehdotuksessa on ainoastaan maininta 35 lapsen enimmäismäärästä, minkä lisäksi hallitus tuo lastensuojelulakiin runsaasti uusia tehtäviä.

Lastensuojelussa työskennelleenä voin sanoa, että 35 asiakasta on liikaa. 35 asiakasta tarkoittaa, että yhdelle asiakkaalle on käytettävissä alle tunti viikossa.

Alle tunti ei riitä laadukkaan työn tekemiseen.

Alle tunti ei riitä edes lakisääteisen työn tekemiseen.

Lapsen hätä voi jäädä huomaamatta.

Lapsen hätä voidaan huomata, mutta sille ei pystytä tekemään tarpeeksi.

Olen tehnyt lapsiperheiden palvelutarpeen arviointia. Työhön kuului lastensuojelun virka-aikaista päivystystä sekä tuen tarpeen arviointia. Työ oli ihanaa, antoisaa, mielenkiintoista ja vaativaa. Nautin asiakastyöstä, ja koin tekeväni merkityksellistä työtä, jolla on vaikutusta ihmisten hyvinvointiin. Samaan aikaan koin riittämättömyyttä. Omasta kokemuksestani voin sanoa, ettei sosiaalityöntekijän aika riitä hoitamaan 35 asiakkaan asioita.

Mihin kaikkeen alle tunnin viikossa pitää riittää?

Lastensuojelu on vaativaa asiakastyötä. Työn tavoite on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen ja erityiseen suojeluun (THL).

Työ lastensuojelussa pitää sisällään esimerkiksi:

  • lastensuojeluilmoitusten käsittelyä
  • kotikäyntejä
  • tapaamisia, puheluita ja sähköpostiviestejä asiakkaiden ja yhteistyöverkostojen kanssa
  • kokouksia ja tiimipalavereita
  • asiakkaiden tuen tarpeen arviointia
  • tuen antamista, sopivien palvelujen etsimistä ja myöntämistä
  • asiakassuunnitelmien tekoa
  • tarvittaessa kiireellisten sijoitusten tai huostaanottojen tarpeen arviointia ja toimeenpanoa.

Lisäksi aikaa tulisi jäädä kouluttautumiselle, tutkimustietoon perehtymiselle ja tiedonhaulle.

Asiakkaiden tilanteet voivat olla hyvin erilaisia keskenään. Usein väkivalta, päihdeongelmat, mielenterveysongelmat, uupumus, rikollisuus, taloudelliset haasteet, kasvatukseen liittyvät pulmat tai lasten oireilu ovat asioita, joita ratkotaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Pahimmillaan jokaisen asiakkaan tilanne on kriisiytynyt.

Tähän kaikkeen ei riitä alle tunti viikossa.

Alle tunti ei riitä kriisiytyneen tilanteen selvittämiseen.

Alle tunti ei riitä lasten ja perheiden tilanteisiin perehtymiseen.

Alle tunti ei riitä luottamuksellinen suhteen syntymiseen, johon työskentelyn tulisi perustua.

Lastensuojelutyöhön voi kuulua myös lapseen kohdistuvaan väkivaltaan tai seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää selvitystyötä.

Lapsen kaltoinkohtelun selvitystyöhön ei riitä alle tunti viikossa.

Omien asiakkaiden asioiden hoitamisen lisäksi aikaa tulisi jäädä työparityöskentelyyn. Sen lisäksi, että sosiaalityöntekijällä voi olla yli 35 omaa asiakasta, hän voi olla työparina usealle muulle työntekijälle. Silloin työparina toimiminen kollegan asiakkaiden tapaamisilla voi viedä viikosta aikaa useamman tunnin.

Tämä tarkoittaa, että yhdelle asiakkaalle käytettävä aika vähenee entisestään. Yhdelle asiakkaalle käytettävä aika voi olla silloin vain muutamia minuutteja viikossa.

En voi hyväksyä, että näin vakavien, vaativien ja tärkeiden asioiden hoitamiseen on varattu alle tunti viikossa asiakasta kohden. Alle tunti viikossa aiheuttaa ison riskin siitä, että hätä jää huomaamatta.

Riittämättömien resurssien ja liian alhaisen palkan vuoksi työntekijöiden vaihtuvuus on suurta, mikä osaltaan vaikeuttaa lastensuojelun tilannetta. Tutkimusten mukaan työntekijöiden vaihtuvuus aiheuttaa luottamuspulaa asiakassuhteissa sekä pahimmillaan vaarantaa oikea-aikaisen avun saamisen. Työntekijöiden vaihtuvuudesta ja sen vaikutuksista ovat kirjoittaneet myös lastensuojelun asiakkaana olevat nuoret, joiden kirjeistä on koottu Pesäpuu ry:n julkaisu “101 kirjettä.” >>

Emme voi antaa lastensuojelun kriisin syventyä

Sekä huostaanotettujen lasten lukumäärä että lastensuojelun avohuollon kustannukset ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosien aikana. Viimeisen 30 vuoden aikana huostaanotettujen lasten aiheuttamat kustannukset ovat kaksinkertaistuneet. Vuonna 2019 ne olivat 883 miljoonaa euroa. Se on valtava määrä. Karanneista kustannuksista ovat kirjoittaneet esimerkiksi Outi Linnosuo, Petri Virtanen ja Marko Merikukka >>.

Jos emme toimi nyt, seuraukset ovat kohtalokkaat. Kärsijöinä ovat niin lapset ja nuoret kuin lastensuojelun työntekijätkin. Lisäksi kustannukset kasvavat entisestään.

Lasten hyvinvoinnin ja kehityksen turvaamisen kannalta parasta on puuttua tilanteeseen mahdollisimman aikaisin. Se tarkoittaa vahvoja peruspalveluja ja ennaltaehkäiseviä palveluja, kuten panostamista varhaisen tuen palveluihin, perhesosiaalityöhön, sosiaaliohjaukseen ja lastensuojelun avohuoltoon. Myös varhaiskasvatuksella ja oppilas- ja opiskelijahuollolla on iso rooli. Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen on myös kustannustehokkainta.

Ratkaisuehdotukset

  • Lastensuojelun asiakasmitoitus on korjattava 25 asiakkaaseen / sosiaalityöntekijä
  • Lastensuojelun työntekijöiden palkka on nostettava vastaamaan työn vaatimuksia, vähintään 4000 euroon/kk
  • Lastensuojelun työntekijöiden työhyvinvoinnista ja työnohjauksesta on pidettävä huolta.
  • Oppilas- ja opiskelijahuoltoon saatava lisäresursseja. Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien määrää tulee lisätä. Tällä hetkellä Jyväskylässä kuraattorilla voi olla jopa 1000 oppilasta vastuullaan. Tilanne on täysin kestämätön.

Meidän tulee toimia nyt.

Emme voi antaa enää yhdenkään Koskelan teinisurman tai Vilja Eerikan kuoleman tapahtua.

Lähteet:

ITLA >>

Pesäpuu >>