Valtuustopuheenvuoro: hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tarvitaan riittävät resurssit

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Ensinnäkin haluan kiittää viranhaltijoita hyvästä hyte-työn valmistelusta, ja kaupunginjohtajaa talousarvioesityksestä.

Sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2023 alusta kunnilta hyvinvointialueille. Vaikka sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjä vaihtuu hyvinvointialueeksi, Jyväskylälle jää tärkeä, lakisääteinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tarkoittaa useita toimia, joilla ylläpidetään ja parannetaan kuntalaisten terveyttä, hyvinvointia, osallisuutta sekä työ- ja toimintakykyä. Se tarkoittaa panostuksia varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalveluihin, kaavoitukseen, ympäristöön ja liikennejärjestelyihin. Lisäksi sote-uudistuksen jälkeen sosiaali- ja terveyspalveluista kaupungin vastuulle jää esimerkiksi ennaltaehkäisevä päihde-, mielenterveys- ja väkivaltatyö, kotoutumispalvelut ja asumisen ohjaus.

Näistä tehtävistä haluan erityisesti nostaa ehkäisevän päihdetyön ja ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja väkivaltatyön. Jyväskylässä tähän työhön on ollut käytössä tähän asti 0,5 HTV, mikä on moninkertaisesti liian pieni henkilöstöresurssi verrattuna AVI:n ja THL:n suositukseen, joka on Jyväskylän kokoisen kaupungin osalta yli 3 HTV. Käytännössä liian pieni resurssi on tarkoittanut sitä, että lakisääteiset suunnitelmat on ehditty tekemään, mutta itse työn toteutus, seuranta ja arviointi on jäänyt osittaiseksi.

Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä on varattu hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen 180 000 euroa. Jotta hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä voitaisiin tehdä vaikuttavasti ja riittävästi, on hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen lisättävä 1 HTV lisää mm. ennaltaehkäisevään päihde-, mielenterveys- ja väkivaltatyöhön, esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä muiden hyvinvointisuunnitelmien toimeenpanoon.

Yksi sote-uudistuksen tärkeimmistä tavoitteista on siirtää palveluiden painopistettä ennaltaehkäisyyn korjaavien palveluiden sijaan. Tarvitsemme hyvinvointialueella saavutettavat ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Palvelutarpeelle pystymme tekemään kuitenkin enemmän kuntatasolla: Ennaltaehkäisty päihdeongelma, tekemättä jäänyt väkivallanteko tai sairastumisen välttäminen, on kaikista vaikuttavinta niin ihmisten hyvinvoinnin kuin kustannustenkin kannalta.

Valtuustoaloite Jyväskylän kaupungin­valtuusto kokouksessa 31.10.2022: määräaikaisille opettajille maksettava kesäloman palkka

Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa työskenteli lukuvuonna 2021-2022 yhteensä 27 opettajaa, jotka tekivät opetustyötä koululla koko lukuvuoden, mutta eivät saaneet kesäajalta palkkaa.⁣

Määräaikaisen opettajan jääminen ilman kesäajan palkkaa johtuu pääsääntöisesti kahdesta syystä. Ensimmäisessä tapauksessa määräaikainen opettaja palkataan säästösyistä vain opetuskuukausiksi. Toisessa tapauksessa määräaikainen viransijainen on palkattu lakisääteisen perhevapaan sijaiseksi. Tällöin vakituinen viranhaltija voi palata virkavapaalta kesäkeskeytyksen alkaessa ”töihin” kesäksi, jolloin määräaikainen sijaisena toiminut opettaja jää useimmiten ilman kesäajan palkkaa. Laki ei kuitenkaan estä kuntaa maksamasta palkkaa myös koko lukuvuoden työskennelleelle sijaiselle, vaikka viranhaltija palaisi töihin kesäksi - näin tekee esimerkiksi Ypäjän kunta.

Opettajan vuosipalkka on jaettu kahdelletoista (12) kuukaudelle, mutta määräaikaiset opettajat tekevät täysimääräisesti töitä saaden vain kymmenen (10) kuukauden palkan. Kesäajan palkattomuus aiheuttaa useille luokan- ja aineenopettajille kohtuuttomia tilanteita. Jyväskylässä monet opettajat tekevät valmistuttuaan sijaisuuksia määräaikaisissa suhteissa useita vuosia, mikä tarkoittaa usean peräkkäisen kesän palkattomuutta. Lisäksi toistuvat kesätyöttömyysjaksot vaikuttavat määräaikaisten opettajien työkokemuskuukausien kertymiseen sekä eläkekertymiin, jolloin työttömyysjaksojen vaikutukset kertautuvat pitkälle tulevaisuuteen. ⁣Ennen kaikkea kesäajalta palkan saaminen on oikeudenmukaisuus- ja tasa-arvokysymys: saman työn tekemisestä on maksettava sama palkka.

Keskimääräinen palkkakustannus 27 määräaikaiselle opettajalle kesäajalta (huomioiden lomapäiväkorvausten vaikutuksen) olisi noin 178 200 euroa.

⁣Jyväskylän kaupunki on linjannut strategiassaan visiokseen olla kasvava ja ja kansainvälinen sivistyskaupunki. Lisäksi strategian tavoitteena on sijoittua varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen resurssoinnissa viiden parhaan joukkoon asukaslukuun suhteutettuna Suomen 10 suurimman kaupungin vertailussa. Jotta Jyväskylä voisi olla houkutteleva ja reilu, hyvää henkilöstöpolitiikkaa toteuttava työnantaja, on määräaikaisille opettajille maksettava palkka koko heidän työskentelemästään ajasta.

Yllä olevaan perustuen me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että koko lukuvuoden työskennelleille määräaikaisille opettajille maksetaan jatkossa palkka myös kesäkeskeytyksen ajalta, vaikka viranhaltija palaisikin töihin.

Elma Hyöky (Vihr.)
Vilma Viitasaari (Vihr.)
kaupunginvaltuutetut, Jyväskylä

Jyväskylästä Suomen hyvinvoivin kunta 2023

Julkaistu Keskisuomalaisessa 20.10.2022

Sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2023 alusta kunnilta hyvinvointialueille. Vaikka sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjä vaihtuu hyvinvointialueeksi, jää kunnille tärkeä, lakisääteinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tarkoittaa toimia, joilla ylläpidetään ja parannetaan väestön terveyttä, hyvinvointia, osallisuutta sekä työ- ja toimintakykyä. Kunnan tasolla se tarkoittaa panostuksia varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalveluihin, kaavoitukseen, ympäristöön ja liikennejärjestelyihin. Lisäksi sote-uudistuksen jälkeen sosiaali- ja terveyspalveluista kaupungin vastuulle jää esimerkiksi ehkäisevä päihdetyö, ennaltaehkäisevä mielenterveys- ja väkivaltatyö, kotoutumispalvelut ja asumisen ohjaus.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei kuitenkaan toteudu Jyväskylässä tällä hetkellä riittävän hyvin. Esimerkiksi resurssit ennaltaehkäisevään mielenterveys-, päihde- ja väkivaltatyöhön eivät ole suositusten mukaiset. Tämä johtaa siihen, että lakisääteiset suunnitelmat ehditään tehdä, mutta työn toteutus, seuranta ja arviointi jää osittaiseksi. Tämä tulisi huomioida parhaillaan käynnissä olevassa talousarviovalmistelussa.

Kun sosiaali- ja terveyslautakunta vuoden vaiheessa lakkautetaan, on tärkeää varmistaa, että jatkossa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä koordinoi sille nimetty toimielin. Toimielintä tulee johtaa henkilö, jolla on riittävästi substanssiosaamista ja aikaa työskentelyyn. Toimielimen avulla varmistetaan kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuuden koordinointi, vaikutusten arviointi ja seuranta sekä yhdyspintatyö hyvinvointialueen kanssa. Luottamushenkilöistä koostuvalla toimielimellä tulee olla riittävästi valtaa toimia sekä riittävä budjetti. Lisäksi tulee varmistaa, että teemme päätösten hyvinvointi-, terveys- ja lapsivaikutusten arviointia kaikessa kunnan päätöksenteossa.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen investoimalla vaikutetaan suoraan sairauksien ennaltaehkäisyyn, ihmisten toimintakyvyn lisääntymiseen ja hyvinvoinnin parantumiseen. Samalla saadaan hillittyä esimerkiksi sairaspoissaoloista ja varhaisista eläköitymisistä aiheutuvia kustannuksia. Hyvinvointiin ja terveyteen panostaminen on kirjattu myös Jyväskylän kaupungin strategian missioksi: kaupungin tärkein tehtävä on edistää kuntalaisten hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Meillä on nyt mahdollisuus rakentaa vahva hyvinvointikunta. Siihen tarvitsemme riittävät resurssit, oman toimielimen sekä hyte-substanssiosaamista. Jokainen ennaltaehkäisty sairaus, väkivallanteko tai päihdeongelma on investoidun euron arvoinen.

Essi Rantanen (Kesk.), Riikka Rantanen (SDP), Vilma Viitasaari (Vihr.)

Essi Rantanen (Kesk.)
Riikka Rantanen (SDP)
Vilma Viitasaari (Vihr.)
kaupunginvaltuutetut, Jyväskylä

Valtuustopuheenvuoro: Jyväskylän velvollisuus on auttaa ihmisiä hädässä

Teemu Torssosen valtuustoaloitteen ehdotus siitä, että Jyväskylän kaupungin tulee irtisanoutua ELY-keskuksen kanssa tehdystä sopimuksesta liittyen pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon, on mielestäni epäinhimillinen. En myöskään voi allekirjoittaa Joni Parkkosen pitämiä puheenvuoroja.

Vuonna 2022 Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja muut kriisit ympäri maailman ovat nostaneet maailmassa kotiseudultaan pakenemaan joutuneiden määrän yli 100 miljoonaan. Tässä tilanteessa – vaikka ei otettaisikaan huomioon Venäjän aloittamaa sotaa – meillä on velvollisuus auttaa.

Valtuustoaloitteessa esitettiin huolta Jyväskylän turvallisuudesta ja ulkomaalaisten tekemistä rikoksista.

Kuten aloitevastauksessakin todetaan: negatiivisia lieveilmiöitä torjutaan tehokkaimmin riittävillä ja oikein kohdennetuilla kotouttamistoimilla. Jyväkylän kaupungilla on laadukkaat, hyvin resursoidut kotoutumispalvelut. Meillä on siis hyvät puitteet ja resurssit ottaa vastaan apua tarvitsevia.

Lisäksi vastauksessa todetaan, että maahanmuuttajien rikollisuuden taustalla vaikuttavat samat tekijät kuin valtaväestönkin kohdalla: syrjäytyminen, sosiaalinen pahoinvointi ja moniongelmaisuus, joihin puututaan parhaiten edistämällä työllisyyttä, koulutusta, osallisuutta, päihteettömyyttä sekä hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi kotoutumiseen vaikuttaa asenteemme. Kotoutuminen on varmasti vaikeaa, jos ei koe olevansa osa yhteisöä. Tähän me kaikki voimme vaikuttaa.

Jyväskylän kaupunkistrategian 2022 – 2025 visio on olla kansainvälinen sivistyskaupunki. Lisäksi inhimillisyys on yksi strategiamme viidestä arvosta.

Monikulttuurisuus on rikkaus, ja sen tulee myös näkyä meidän asenteissa ja toiminnassa.

Meillä hyvinvoivassa pohjoisessa on yhteinen velvollisuus kantaa vastuumme tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja humanitäärisessä kriisissä elävien auttamiseksi. Meidän tulee auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, kun on kyse esimerkiksi sodan keskeltä pakenemisesta, kuolemanrangaistuksen, kidutuksen tai muun epäinhimillisen kohtelun tai rangaistuksen uhasta.

En myöskään allekirjoita lähestymistapaa, jossa ukrainalaiset ja muualta tulevat pakolaiset asetetaan eriarvoiseen asemaan. Meillä on velvollisuus auttaa kaikkia apua tarvitsevia.

100 miljoonaa on valtavan suuri luku. Meillä on velvollisuus auttaa, ja Jyväskylän on ehdottomasti tarjottava kuntapaikkoja jatkossakin kiintiöpakolaisille ja turvapaikanhakijoille.

Tunne- ja vuorovaikutustaidot vahvemmin opetuksen osaksi

Julkaistu Keskisuomalaisessa 17.8.2022 >>

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat olleet jyrkässä kasvussa viime vuosina. Tämä on näkynyt myös Keski-Suomen lastenpsykiatrialle saapuneiden lähetteiden määrässä, joka on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut 67 prosenttia.

Lisäksi esimerkiksi Kouluterveyskyselyn (2021) mukaan kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta on kokenut jo joka kolmas yläasteella, lukiossa tai ammattioppilaitoksessa opiskeleva tyttö.

Hyvinvointialuesiirtymän jälkeen kunnille jää lakisääteinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä. Kuntien lapsia ja nuoria kohtaava ammattitaitoinen henkilöstö tekee sekä ennaltaehkäisevää että korjaavaa mielenterveystyötä koko ajan. Tähän tärkeään työhön on saatu allokoitua myös lisäresurssia kuluneen vuoden aikana.

Tarvitsemme nykytoimien lisäksi kuitenkin myös uusia tapoja edistää lasten ja nuorten mielenterveyttä ja ennaltaehkäistä kasvavaa psyykkistä pahoinvointia. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamisella on tässä työssä merkittävä rooli.

Jyväskylän tulisi aloittaa viikoittaisen tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuskokeilu.

Tätä työtä vauhdittaaksemme me allekirjoittaneet olemme jättäneet 30.5. kaupungin­valtuusto kokouksessa valtuustoaloitteen, jossa esitämme, että Jyväskylän kaupungin tulisi aloittaa viikoittaisen tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuskokeilu ja vaikutusten seuranta vähintään kahdella jyväskyläläisellä alakoululla mahdollisimman pian.

Laaja tutkimusnäyttö kun osoittaa, että hyvät tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat yhteydessä mm. parempaan keskittymiskykyyn, fyysiseen terveyteen, akateemiseen suoriutumiseen, sosiaalisiin suhteisiin, vastoinkäymisistä selviämiseen, vähempiin käytöshäiriöihin ja pienempään riskiin sairastua mieliala-, ahdistus- ja muihin yleisiin mielenterveyden häiriöihin.

Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat harjoiteltavissa olevia taitoja, ja niiden opetuksesta koulupäivien yhteydessä on saatu hyviä tuloksia myös Suomessa.

Helsinkiläisessä Laakavuoren ala-asteen koulussa toteutetussa kokeilussa kaikille alakoululuokille lisättiin lukujärjestykseen tunti viikossa tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetusta vuosina 2019-2021. Pilotointijakson seurauksena lasten keskittyminen ja viihtyminen koulussa paranivat, ryhmätyötaidot ja toisten auttaminen lisääntyi, rasismi, kiusaaminen ja kiukunpuuskat vähenivät ja riitojen sopiminen ja itsensä rauhoittelutaidot paranivat.

Jyväskyläläisissä kouluissa tehdään jo nyt paljon hyvää työtä tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseksi osana koulun arkea.

Pilotin jälkeen meillä tulee olemaan konkreettisia välineitä arvioida erillisen tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuksen hyötyjä, ja toisaalta toiminnan järjestämisestä aiheutuneita mahdollisia haasteita.

Pilotoinnin jälkeen voimme tehdä tietoon pohjaavia päätöksiä siitä, onko tunne- ja vuorovaikutustaitojen viikoittaista opetusta tarkoituksenmukaista laajentaa jatkossa myös muihin Jyväskylän kouluihin.

Katri Savolainen (Vihr.)
Vilma Viitasaari (Vihr.)
Essi Rantanen (Kesk.)
kaupunginvaltuutetut, Jyväskylä

Olen ehdolla eduskuntavaaleissa 2023!

Lähden ehdolle edistääkseni:

  • Vahvoja ja laadukkaita sosiaalipalveluita – Erityisesti lastensuojelu ja lasten oikeuksien turvaaminen tarvitsevat huomiota.
  • Mielenterveyspalveluita – Käynnissä on mielenterveyskriisi. Mielenterveysongelmien määrä on kasvanut valtavasti, mutta palveluiden riittävyys ei vastaa palvelutarvetta. Jokaisen tulee saada apua silloin, kun sitä tarvitsee.
  • Yhdenvertaista koulutusta – Tiedämme, että lisääntynyt alueellinen ja sosiaalinen eriytyminen on vaikuttanut oppimiserojen kasvuun. Haluan vaikuttaa siihen, että suomalainen varhaiskasvatus ja perusopetus antavat aidosti tasa-arvoiset lähtökohdat ja takaavat laadukkaan koulutuksen jokaiselle.

Lähden ehdolle puolustaakseni vahvaa hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa pidetään huolta heikoimmista ja mahdollistetaan hyvän elämän edellytykset jokaiselle. Ekologinen kestävyys ja luonnon monimuotoisuus tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa, jotta tulevaisuutemme olisi kestävällä pohjalla.

Kampanjaa varten otan vastaan kaiken mahdollisen avun ja tuen - laita viestiä, jos kiinnostaa olla mukana kampanjan tekemisessä vaikka ihan pienellä panoksella! 💚

Valtuustopuheenvuoro: asunto on ihmis- ja perusoikeus

Kiitos asunnottomuuden puolittamisohjelmasta valmistelijoille. Ohjelma ja asia ovat tärkeitä. Kiitos myös Jyväskylässä asunnottomien parissa, tai asunnottomuuden ehkäisyn eteen työskenteleville sote-palveluissa, muissa kunnan palveluissa ja järjestöissä.

Hienoa työtä tehdään mm. aikuissosiaalityössä ja kuntouttavissa palveluissa, Ohjaamossa sekä useissa järjestöissä ja säätiöissä. Matalan kynnyksen monitoimijainen liikkuvan tuen tiimi Nopsajalka ja matalan kynnyksen kohtaamispaikka palvelukeskus Hanska ovat hienoja esimerkkejä matalan kynnyksen palveluiden vahvistamisesta.

On erittäin hyvä asia, että asumisen ja asumista tukevien palvelujen järjestämisen periaatteeksi on otettu valtakunnallisesti Asunto ensin -periaate. Periaate on tutkimusten mukaan vaikuttava, ja ennen kaikkea inhimillisesti oikein. Tutkimusten mukaan suurin osa Asunto ensin -mallin mukaan asutetuista asunnottomista on päässyt asunnottomuudesta, eli asuminen on jäänyt pysyväksi.

Asunnottomuuden puolittaminen on asetettu tavoitteeksi Jyväskylän kaupungille vuoteen 2023 mennessä. Tämä on hyvä välitavoite, matkalla kohti vuoden 2027 asunnottomuuden kokonaan poistamista.

Asunnottomien määrä on vähentynyt viime vuosien aikana Jyväskylässä, mikä on hieno asia.

Haluan kuitenkin kiinnittää huomiota ryhmiin, joiden keskuudessa asunnottomuus valitettavasti on päinvastoin lisääntynyt. Nuorten asunnottomien määrä kasvoi vuodesta 2020 vuoteen 2021 huolestuttavasti 37:stä asunnottomasta 41:een asunnottomaan, ja naisten pitkäaikaisasunnottomuus kasvoi 6:sta asunnottomasta 9:ään pitkäaikaisasunnottomaan. Nuoret ja naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa asunnottomuuden kentällä, minkä vuoksi tähän täytyy kiinnittää erityistä huomiota.

Lisäksi ympäristöministeriön kesäkuussa 2019 julkaistun asunnottomuusohjelmien arviointiselvityksen tulokset osoittavat, että Asunto ensin -periaatteen käytännön toteuttamista vaikeuttavat asumista tukevien sosiaali- ja terveyspalvelujen riittämättömyys sekä kohtuuhintaisten asuntojen puute pääkaupunkiseudulla ja suurissa kasvukeskuksissa. Näihin asioihin on kiinnitettävä huomiota.

Jyväskylän asunnottomuuden puolittamisohjelman toimenpiteet näen hyviksi. Erityisen iloinen olen vaikeasti päihdeongelmaisten ja muusta mielenterveyden häiriöistä kärsivien asumisyksikön perustamisesta. Päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät on tunnistettu ohjelmassa yhdeksi asunnottomien riskiryhmäksi, ja kyseisen ryhmän palvelussa tiedetään muutenkin olevan aukkoja.

Kuten ohjelmassakin kirjoitetaan, asunnottomuus tai sen uhka voi kohdata kenet vain. Asunnottomuuden syy voi löytyä paikkakunnan vaihtamisesta, työttömyydestä, päihdeongelmista, luottotietojen menettämisestä tai perhetilanteen muutoksista. Jokainen näistä asioista voi koskettaa ketä tahansa meistä.

On erittäin tärkeää, että kaupunkina teemme kaikkemme sen eteen, että jokaisella on mahdollisuus asuntoon. Asunto on ihmis- ja perusoikeus.

Valtuustopuheenvuoro: kotoutuminen onnistuu eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä

Kotoutumisen edistämisohjelma on erityisen tärkeä ohjelma, ja haluankin ensin kiittää ohjelmaa valmistelleita.

Kuten edistämisohjelmassakin tuodaan esiin, vieraskielisten määrän kasvaessa Jyväskylässä on meidän kaupunkina kehitettävä palveluitamme kotoutumisen edistämisen näkökulmasta. Onnistunut kotoutuminen on edellytys sille, että ihminen pääsee osallistumaan yhdenvertaisesti ja aktiivisesti yhteiskuntaan ja kokee olevansa osa sitä elämänsä kaikilla osa-alueilla.

Edistämisohjelmassa tuodaan myös esille, että työikäisten määrä vähenee jyväskyläläisten ikääntyessä. Tämän vuoksi työperäinen maahanmuutto on kaupungillemme yhä tärkeämpää. Tästä yhtenä esimerkkinä on valtakunnallinen, edelleen syvenevä työntekijäpula sote-alalla, erityisesti hoitajapula. Lisäksi maahanmuuttajat ovat merkittävä elinvoimatekijä yrityksille, ja tukevat Jyväskylän kaupungin strategian visiota kasvavasta ja kansainvälisestä sivistyskaupungista.

Erityisesti haluan nostaa edistämisohjelman neljästä tavoitteesta kohdan Lisätään maahanmuuttaneiden mahdollisuuksia päästä työelämään. Työelämään kiinnittyminen on tärkeä keino edistää kotoutumista.

Edistämisohjelmassa ratkaisuina ja toimenpiteinä nostetaan mm. opintoihin liittyvien harjoittelu- ja työkokeilupaikkojen järjestäminen ja tarjoaminen kansainvälisille opiskelijoille sekä vieraskielisille osaajille kaupunkiorganisaatiossa, mikä on hyvä asia. Pidän erityisen tärkeänä myös työllisyyteen liittyvissä asioissa omankielistä ohjausta ja neuvontaa sekä perehdytykseen panostamista. Myös vahva oppilaitosyhteistyö ja oppisopimusmahdollisuuksien vahvistaminen ovat merkittäviä toimenpiteitä.

Työelämään pääsemisen edistämiseksi tärkeä keino on myös kielikoulutusten ja -valmennusten tarjontaan ja monipuolisuuteen panostaminen. Erityisen iloinen olin myös ohjelmassa mainitusta anonyymien rekrytointien kokeilusta. Tätä pidän hyvänä suuntana ja keinona kitkeä työmarkkinoiden rakenteellista rasismia.

Työelämän mahdollisuuksien tukemisen lisäksi on ensiarvoisen tärkeää, että aikuissosiaalityön kotoutumispalveluihin panostetaan, jotta varmistamme humanitäärisistä syistä tulevien mahdollisimman hyvän vastaanoton ja ensivaiheen sosiaalityön.

Haluan lisäksi nostaa kaupunkirakennelautakunnan kommentin ohjelmasta: Huomiota on tärkeää kiinnittää asuinalueiden eriytymiskehityksen ehkäisyyn asuntopolitiikan keinoin.

Meidän tulee taata kotoutumisen edellytykset niin työ- ja perhesyistä tänne muuttaville, kuin humanitäärisen kriisin keskeltä tulevien auttamiseksi.

Tarvitsemme kotoutumisen onnistumisen edistämiseksi eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua, jossa viranomaisilla ja kolmannella sektorilla molemmilla on keskeinen rooli. Tarvitsemme tahtotilaa, yhdenvertaisuuden huomioimista kaikessa kunnan toiminnassa, ihmisten välisen dialogin mahdollistamista ja monikulttuurisuuden tunnustamista rikkautena, jotta Jyväskylä voi olla hyvä paikka jokaiselle tänne muualta muuttavalle.

Valtuustoaloite Jyväskylän kaupungin­valtuuston kokouksessa 30.5.2022: Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuksen pilotti Jyväskylään

Laaja tutkimusnäyttö osoittaa, että hyvät tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat yhteydessä mm. parempaan keskittymiskykyyn, fyysiseen terveyteen, akateemiseen suoriutumiseen, sosiaalisiin suhteisiin, vastoinkäymisistä selviämiseen, vähempiin käytöshäiriöihin ja pienempään riskiin sairastua mieliala- ja ahdistus- ja muihin yleisiin mielenterveyden häiriöihin.

Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat harjoiteltavissa olevia taitoja ja niiden opetuksesta koulupäivien yhteydessä on saatu hyviä tuloksia myös Suomessa. Helsinkiläisessä Laakavuoren koulussa (N=250) toteutetussa pilottikokeilussa kaikille alakoululuokille (1-6 luokat) lisättiin lukujärjestykseen tunti viikossa tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetusta vuosina 2019-2021. Oppilailta, vanhemmilta ja opettajilta kerätyissä kyselyissä havaittiin, että kokeilun seurauksena lasten keskittyminen ja viihtyminen koulussa parani, ryhmätyötaidot ja toisten auttaminen lisääntyi, rasismi, kiusaaminen ja kiukunpuuskat vähenivät, riitojen sopiminen ja itsensä rauhoittelutaidot paranivat.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylän kaupunki aloittaa Laakavuoren mallin mukaisen/mukailevan viikoittaisen tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuskokeilun, ja vaikutusten seurannan (sisältäen verrokkiluokkiin vertailun), vähintään kahdella Jyväskylän alakoululla mahdollisimman pian.

Essi Rantanen (Kesk.)
Katri Savolainen (Vihr.)
Vilma Viitasaari (Vihr.)
kaupunginvaltuutetut, Jyväskylä

Hoito- ja palveluvelan purkaminen täytyy aloittaa heti - Puheenvuoro Jyväskylän kaupungin­valtuuston kokouksessa 21.3.2022:

Haluan sote-lautakunnan varapuheenjohtajana tuoda esiin suuren huoleni liittyen sote-palveluiden hoito- ja palveluvelkaan. Koronapandemialla on ollut paljon vaikutuksia monella eri tavalla suoraan elämäämme niin koronaan sairastumisten, karanteenien kuin yhteiskunnan rajoitustenkin muodossa.

Koronapandemia on pakottanut reagoimaan myös sote-palveluiden järjestämiseen: Henkilöstöä on täytynyt siirtää mm. rokotus- ja jäljitystehtäviin, minkä lisäksi kiireetöntä hoitoa ja leikkauksia on jouduttu lykkäämään kiireellisen sairaala- ja tehohoidon tieltä.

Tällä on ollut kuitenkin hintansa, joka on tunnistettu myös valtakunnan tasolla: Muun muassa perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) puhuu “hoitopommista, joka voi vielä räjähtää käsiin”.

Hoitopommilla Lindén viittaa tilastoihin, joiden mukaan useimpien pitkäaikaissairauksien diagnosointi ja hoito vähentyi perusterveydenhuollossa tuntuvasti jo vuonna 2020 verrattuna edellisvuoteen. Tämä ei tietenkään tarkoita, ettei sairauksia olisi ollut, vaan sitä, että sairauksia on jäänyt diagnosoimatta, minkä seurauksena ne ovat päässeet etenemään ja terveysongelmat kasvamaan. Esimerkiksi tyypin 2 diabetes, astma ja verenpainetauti kuuluvat ryhmään, jossa diagnosointi vähentyi vuonna 2020 yli 20 prosenttia edellisvuodesta. Myös Syöpärekisteri on raportoinut, että syöpiä todettiin vuonna 2020 jopa 4 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna, vaikka niiden oletettiin lisääntyvän.

Kevään 2022 talousarviomuutoksissa ei osoitettu lainkaan lisärahoitusta sote-palveluihin. Tilanne sote-palveluiden osalta on toki haastava: toimintojen osalta kustannusten kasvu vuosina 2021 ja 2022 heikentää sote-uudistuksen jälkeisen Jyväskylän kaupungin valtionosuusrahoitusta, minkä vuoksi lisäresursointia sote-palveluihin ei tulisi tehdä siirtymäkautena.

Haluan kuitenkin tuoda tilanteen vakavuuden esiin: Emme voi odottaa hyvinvointialueen aloittamista ja mahdollisen hoitotakuun muuttumista hoitopommin purkamiseksi, vaan hoito- ja palveluvelkaa täytyy lähteä purkamaan heti. Sote-lautakunnassa esitimme jo viime syksynä käyttösuunnitelman muutoksen yhteydessä 200 000 euroa koronapandemian aiheuttamaan hoito- ja palveluvelan purkamiseen vuodelle 2021. Tämä ei valitettavasti mennyt silloin läpi. Hoito- ja palveluvelan purkaminen tulee aloittaa nyt, mikä on inhimillisesti oikein, ja mikä tulee myös kustannuksiltaan pitkällä tähtäimellä halvemmaksi.”

Valtuustoaloite Jyväskylän kaupungin­valtuuston kokouksessa 21.3.2022: Esteetön uimaranta Jyväskylään

Jyväskylä on upea järvikaupunki, jossa on kaikkiaan 34 kaupungin ylläpitämää yleistä uimarantaa. Jyväskylässä ei ole kuitenkaan ainuttakaan esteetöntä uimarantaa, sillä ainoan esteettömän uimarannan liikuntarajoitteisille tarkoitetut uimaportaat ovat särkyneet kesällä 2020, eikä niitä ole sen jälkeen korjattu. Jokaisella jyväskyläläisellä tulisi olla mahdollisuus nauttia kesästä, luonnosta, järvestä ja ulkoilma-aktiviteeteista, rajoitteista huolimatta.

Jyväskylän kaupunkistrategiassa (2022-2025) liikuntapääkaupunki on yksi Jyväskylän neljästä strategiakärjestä, jonka tavoitteina ovat mm. “Suomen liikkuvimmat kaupunkilaiset” ja “Suomen parhaat olosuhteet liikunnalle”. Jotta Jyväskylä voisi kutsua itseään aidosti Suomen liikuntapääkaupungiksi, tulisi jokaisella olla mahdollisuus liikunnan harrastamiseen. Lisäksi Liikuntalain (390/2015) 5 § velvoittaa kunnan luomaan edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle mm. järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen, ja rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja.

Esteetön ympäristö ei erottele ihmisiä heidän toimintakykynsä perusteella. Esteettömyydessä on yksinkertaisesti kyse ihmisten moninaisuuden huomioon ottamisesta rakennetun ympäristön suunnittelussa ja toteuttamisessa. (Invalidiliitto) Esteettömyys koskettaa kaikkia, mutta erityisen tärkeää se on niille, joilla on jokin vamma tai jotka ikääntyvät. Rajoitteet voivat olla myös väliaikaisia, kuten raskaudesta tai tapaturmasta johtuvia.

Uinti ja muut vesiliikuntalajit, kuten melonta, purjehdus tai SUP-lautailu, ovat luonnostaan melko esteettömiä ja erinomaisia liikuntamuotoja liikuntarajoitteisille, kehitysvammaisille ja näkövammaisille. Joillekin vammaisryhmille uiminen on lähes ainoa soveltuva liikuntamuoto. Isoin haaste niiden harrastamisessa tulee esteellisestä rantaympäristöstä sekä veteen pääsemisestä.

Esteetön uimaranta tulee suunnitella aidosti esteettömäksi. Esteettömällä uimarannalla tulee päästä liikkumaan pyörätuolilla, rollaattorilla ja lastenvaunujen kanssa. Lisäksi suunnittelussa on huomioitava myös näkövammaiset. Apuvälinettä käyttävän tulee päästä veteen saakka uimaan tai harrastamaan muita vesiliikuntalajeja. Järven rantaan ja järveen pääseminen voidaan mahdollistaa pysyvän luiskan tai siirrettävän luiskamaton avulla. Rannalla tulee olla esteettömät puku- ja WC-tilat. Lisäksi rannalla tulee olla esteetön laituri ja penkkejä istumista varten. Rannan saavutettavuuden mahdollistamiseksi rannan läheisyydessä on hyvä olla esteetön pysäköintimahdollisuus.

Esteettömän uimarannan suunnitteluvaiheessa tulee ottaa huomioon eri käyttäjäryhmät sekä osallistaa kaupunkilaisia suunnitteluprosessissa. Tarvittaessa on hyödynnettävä konsultaatiota esteettömyyden asiantuntijoilta. Suunnitteluun on tärkeää osallistaa myös vammais- ja vanhusneuvostot sekä kokemusasiantuntijoita (esimerkiksi Invalidiliitosta ja Kynnys ry:stä).

Kaupunkilaisten osallistaminen on erityisen tärkeää suunniteltaessa esteettömän rannan sijaintia. Lisäksi on tärkeää tiedottaa esteettömästä uimarannasta selkeästi, saavutettavasti ja ajantasaisesti viestintäkanavissa, jotka tavoittavat kohderyhmät hyvin.

Monissa Suomen kaupungeissa ja kunnissa on jo esteettömäksi tehtyjä uimarantoja, ja moneen on suunnitteilla sellainen. Esimerkiksi Helsingissä, Turussa, Espoossa, Halikossa, Iisalmessa ja Rovaniemellä on esteetön uimaranta. Rovaniemen kaupunki sai lähivirkistysalueiden kehittämiseen valtionavustusta, jota käytettiin mm. esteettömän uimarannan tekemiseen. Valtionavustuksen saamista esteettömän uimarannan toteuttamiseksi tulee selvittää myös Jyväskylässä.

Esteetön uimaranta on aluksi kulu, mutta pitkässä juoksussa parantaa kuntalaisten terveyttä vähentäen mm. terveydenhuoltokustannuksia. Suhteessa moniin muihin mahdollisiin liikuntaratkaisuihin esteetön uimaranta on edullisimmasta päästä.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Jyväskylään tehdään esteetön uimaranta, joka suunnitellaan huolellisesti yhteistyössä kokemusasiantuntijoiden ja kohderyhmien kanssa.

Anna Kylmälä (vihr.)
Jasmine Repo (SDP)
Essi Rantanen (kesk.)
Vilma Viitasaari (Vihr.)
kaupunginvaltuutetut, Jyväskylä

Olen ehdolla aluevaaleissa Keski-Suomessa numerolla 84!

Sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2023 alusta kunnilta hyvinvointialueille. Hyvinvointialueella ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, johon äänestetään valtuutetut aluevaaleissa. Kyseessä ovat siis erittäin tärkeät vaalit, joissa päätetään jokapäiväiseen arkeemme liittyvistä asioista.

Tärkeimmät vaaliteemani ovat:

1️. SOSIAALIPALVELUT:

Haluan, että sosiaalialan ääni kuuluu päätöksenteossa, ja sosiaalipalvelut huomioidaan vahvemmin sote-uudistuksessa. Erityisesti lastensuojelun resursseja on vahvistettava.

2️. MIELENTERVEYSPALVELUT:

Mielenterveyspalveluiden tarve on kasvanut runsaasti, mutta palveluita ei ole tällä hetkellä saatavilla riittävissä määrin. Mielenterveyden edistämiseen tulee investoida mm. lisäämällä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita.

3️. ENNALTAEHKÄISY:

Näen tärkeänä varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn panostamisen, jolloin ongelmiin ja haasteisiin pystytään puuttumaan ajoissa, ennen kuin ne ehtivät kasvaa suuremmiksi. Jokaisen on saatava hoitoa tai apua riittävän aikaisin silloin, kun sitä tarvitsee.

MIKSI MINÄ?

Olen vihreä kaupunginvaltuutettu ja sote-lautakunnan varapuheenjohtaja Jyväskylässä. Työskentelen parhaillani sote-alan asiantuntijatehtävissä, ja viimeistelen sosiaalityöntekijän ja luokanopettajan opintojani. Työkokemukset mm. lastensuojelussa ja sosiaali- ja kriisipäivystyksessä ovat antaneet arvokasta kokemusta. Erityisesti näiden työkokemusten kautta tiedän, kuinka ehdottoman tärkeistä palveluista on kyse, ja kuinka tärkeää on tehdä töitä sen eteen, että saamme turvattua laadukkaat palvelut nyt ja tulevaisuudessa. Olen kiitollinen, että olen päässyt edistämään näitä asioita sote-lautakunnassa. Työ on kuitenkin kesken, ja haluan jatkaa sitä järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueelle.

Ennakkoäänestys: kotimaassa 12.-18.1.2022 ja ulkomailla 12.-15.1.2022.

Varsinainen vaalipäivä: 23.1.2022

Valtuustopuheen­vuoro 8.11.2021

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkausuhan alla ovat perheiden varhaisen tuen palvelut, lasten ja nuorten neuropsykiatriset palvelut, opiskelu- ja kouluterveydenhuolto ja mielenterveyspalvelut.

Tätä en voi hyväksyä.

Sote-lautakunnan varapuheenjohtajana sekä sosiaalityöntekijän sijaisena työskennelleenä olen erittäin huolissani erityisesti perheiden varhaisen tuen palveluihin kohdistuvista leikkauksista.

Lastensuojelun laatusuositusten mukaan yhtä lastensuojelun sosiaalityöntekijää kohden saisi olla enintään 25 asiakasta. Tällä hetkellä Jyväskylässä palvelutarpeen arviointitiimin asiakasmäärät ovat keskimäärin 49,8 asiakasta/sosiaalityöntekijä. Määrä on kaksinkertainen laatusuositukseen nähden. Perhesosiaalityössä keskimääräinen asiakasmäärä on 61 asiakasta/sosiaalityöntekijä, mikä on vielä enemmän.

Nopealla laskutoimituksella tämä tarkoittaa, että yhdellä työntekijällä on käytettävissä aikaa noin puoli tuntia viikossa yhtä asiakasta kohden. Todellisuudessa aika on vielä vähemmän, koska työhön kuuluu myös asiakastyön ulkopuolista työtä.

Lain mukaan palvelutarpeen arviointi tulee aloittaa seitsemän arkipäivän kuluessa asian vireilletulosta ja sen pitää olla valmis viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Tällä hetkellä lain määrittämä palvelutakuu on jo vaarantunut, eikä lastensuojeluilmotuksia ole täysin pystytty käsittelemään lain määrittämässä ajassa. Tämä on kestämätön tilanne.

Lapsiperheiden varhaisen tuen palveluissa tehdään vaativaa, merkityksellistä ja suoraan perheiden hyvinvointiin vaikuttavaa työtä. Matalan kynnyksen palveluiden tarjoamisen ja lastensuojelutarpeen arvioinnin lisäksi työ voi sisältää tarvittaessa myös kiireellisten sijoitusten tarpeen arviointia ja toimeenpanoa, tai lapseen kohdistuvaan väkivaltaan tai seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää selvitystyötä.

Nämä asiat eivät ole yksinkertaisia tai helppoja, eikä niiden arviointiin riitä missään tilanteessa puoli tuntia viikossa.

Puoli tuntia ei riitä lasten ja perheiden tilanteisiin perehtymiseen, luottamuksellinen suhteen syntymiseen tai kriisiytyneen tilanteen selvittämiseen. Lapsen hätä voi jäädä huomaamatta.

Nykyinen perhesosiaalityön 4 viikon odotusaika ja perhetyön 7 viikon odotusaika on liikaa. Perheiden tilanteet ja ongelmat ehtivät pahentua, mikäli apua ei saa matalalla kynnyksellä juuri silloin, kun sitä tarvitsee.

Ensi vuoden tavoitteiksi on kirjattu, että huostaanottojen määrä vähenisi kolmella kappaleella, ja lastensuojelun avohuollon asiakkuuden kesto laskisi 2-4 kuukaudella vuoden 2022 aikana. Näihin tavoitteisiin ei päästä, mikäli ennaltaehkäiseviin palveluihin ei panosteta.

Jotta pysyisimme budjetissa, varhaisen tuen palveluiden täytyy toimia. Perhetyö ja lapsiperheiden palvelut ovat ennaltaehkäisevää, matalan kynnyksen palvelua, joiden oikea-aikaisella saamisella voidaan välttää tilanteiden paheneminen ja kriisiytyminen. Näin tarvetta kalliimmille erityistason palveluille, kuten lastensuojelun avohuollolle ja sijaishuollolle, ei synny yhtä paljon.

Emme saa säästöjä sillä, että leikkaamme ennaltaehkäisystä. Päinvastoin: ennaltaehkäisy tuottaa pitkällä aikavälillä säästöjä.

Jokaisen perheen on saatava apua viipymättä silloin, kun sitä tarvii.

Vilma Viitasaari

Julkaistu Keski-Suomalaisessa 22.10.2021 >>

Matalan kynnyksen mielenterveyspiste nuorille

Mielenterveyspommista varoiteltiin jo koronan alkuaikoina, ja nyt elämme sitä todeksi: palveluntarve on kasvanut runsaasti, eikä mielenterveyspalveluita ole saatavilla riittävissä määrin.

Koronatalouden tutkimusryhmä Tilannehuoneen tutkimuksen (2021) mukaan mielenterveyteen liittyvät perusterveydenhuollon käynnit lisääntyivät erityisesti 15-29 -vuotiaiden keskuudessa. Näistä syistä Jyväskylän sosiaali- ja terveyslautakunta puolsi 23.9.2021 kokouksessaan yksimielisesti selvitystä ennaltaehkäisevien mielenterveyspalvelupisteiden toiminnan aloittamiseksi hyvinvointialueella sekä palveluiden pilotointia nuorille Nuorten Talon tiloissa.

THL:n arviointiraportti on Keski-Suomelle ikävää luettavaa: mielenterveyspalveluiden riittävyys sekä hoitomuotojen sopivuus väestön palvelutarpeeseen nähden on kyseenalainen, mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden osuus on maan korkeimpien joukossa ja nuorisopsykiatrian avohoidon käyttö on yleisempää kuin maassa keskimäärin.

Mielialaan liittyviä ongelmia koetaan aiempaa enemmän ja aiempaa nuorempana: Keski-Suomen lastenpsykiatrialle saapuneiden lähetteiden määrä on kymmenen viime vuoden aikana kasvanut 67 prosenttia. Juuri julkaistun kouluterveyskyselyn mukaan opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluiden käyttö on lisääntynyt, mutta samalla on suurentunut se joukko, joka kokee, että ei pääse palveluiden piiriin niitä tarvitessaan.

Kuntalaistutkimuksen (2020) mukaan jyväskyläläiset kokevat mielenterveyspalvelut vähiten saavutettaviksi ja toimiviksi palveluiksi.

Tämänhetkinen jonotilanne onkin huolestuttava: esimerkiksi toisen asteen oppilashuollossa seuraavat vapaat ajat menevät tammikuulle. Myös aikuisten mielenterveyspalveluissa ajat menevät kuukausien päähän.

Koska palveluiden piiriin pääsee vasta pitkän viiveen ja tilanteiden pahenemisen jälkeen, ei Jyväskylästä tahdo löytyä helposti saavutettavaa mielenterveyspalvelua. Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut vähentäisivät kuormitusta sekä terveysasemilta että erikoissairaanhoidosta, sillä oikea-aikainen apu estää tilanteiden pahentumisen.

Hyviä kokemuksia löytyy esimerkiksi Helsingistä, jossa on avattu vuodesta 2019 lähtien kolme walk-in periaatteella toimivaa Mieppi -mielenterveyspalvelupistettä. Kaksi viidestä apua hakeneesta ei ole tarvinnut Miepin keskusteluavun jälkeen muualta apua.

Suora väylä mielenterveyden ammattilaisille madaltaa avun hakemisen kynnystä ja jo tieto siitä, että apua on tarvittaessa saatavilla auttaa. Tällä hetkellä avun hakeminen on tuskaisaa ja tieto pitkistä jonoista hidastaa avun hakemista entisestään.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan esittämän mielenterveyspalvelupilotin kustannusarvio on noin 100 000 euroa, joka on lautakunnan kokonaisbudjetista 0,02 prosenttia.

Jyväskylän tulee investoida mielenterveyden edistämiseen. Mielenterveyteen sijoitettu euro maksaa tutkitusti itsensä moninkertaisesti takaisin. Pilotin käynnistäminen vuonna 2022 tulee varmistaa niin kaupunginhallituksen kuin -valtuuston toimesta.

Jos jalka murtuu, sen kipsaaminen ei vaadi soitteluja paikasta toiseen, kuukausien odottelua ja sopivan ammattilaisen etsimistä. Jos mieli murtuu, hoidon saamisen pitäisi olla yhtä nopeaa ja vaivatonta.

Myös mielenterveyden haasteisiin on saatava apua heti.

Vilma Viitasaari (vihr.)
Essi Rantanen (kesk.)
kaupunginvaltuutetut, Jyväskylä

Julkaistu Keski-Suomalaisessa 13.10.2021 >>

Lastensuojeluun on Jyväskylässä investoitava

Kun Jyväskylän kaupunki valmistelee vuoden 2022 talousarviota, se ei voi enää turvautua valtion kertaluontoisten koronatukien ja kuntien avustuspakettien voimaan. On löydettävä keinoja lisätä kaupungin elinvoimaa ja sen kautta tulopohjaa sekä tapoja hillitä kustannusten kasvua. Molemmat tavoitteet edellyttävät investointeja.

Konkreettinen esimerkki investoinnista, joka auttaa vähentämään sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttötalouden menoja on pitkään suunniteltu lastensuojelun päivystys- ja vastaanottoyksikön perustaminen Sairaalanmäelle.

Kyse on 10-paikkaisesta lastensuojelulaitoksesta, joka vastaa 13–17-vuotiaiden kiireellisiin sijoitustarpeisiin ympärivuorokautisesti. Sen tarkoituksena on selvittää perusteellisesti nuoren tilanne, kotiin palaamisen edellytykset ja jatkotuen tarpeet 0–3 kuukauden mittaisen sijoitusjakson aikana. Nuorisopsykiatrian osaston, päihdepalveluiden ja sairaalan päivystyksen läheisyys tuo synergiaedun arviointiin.

Ehdotus yksikön perustamisesta oli mukana jo Jyväskylän taloustoimikunnan ja ulkopuolisen konsultin FCG Perlaconin toimenpidelistauksessa suositeltavista taloustoimista.

Perustamiskustannukset ovat noin 887 000 euroa, mutta ilman yksikköä lastensuojelun sijaishuollon ostopalveluihin on lisättävä 350 000 euroa. Investoinnilla vastataan palvelutarpeiden ja ostopalveluiden kustannusten kasvuun.

FCG Perlaconin raportissa (2021) todetaan, että kilpailutuksen kautta syntyneet taloudelliset edut ovat monissa prosesseissa jo ulosmitattu ja kilpailuttaminen on johtanut siihen, että esimerkiksi lastensuojelun laitoshoidossa ja vammaisten asumispalveluissa hinnat ovat kääntyneet nousuun: esimerkiksi ostetun laitoshoidon kustannukset ovat kaksinkertaistuneet viidessä vuodessa.

Tämä näkyy konkreettisesti Jyväskylän kaupungin puolivuotiskatsauksessa (6/2021), jossa soten talousarvion ylitysennusteessa korostuvat lastensuojelun sijaishuollon kasvaneet ostopalvelut (1,9 milj. euroa) sekä vammaispalveluiden asumis- ja laitospalvelujen ostopalveluiden kasvu (1,7 milj. euroa).

Jyväskylän kaupungin oma toiminta on vuositasolla vähintään 300 000 euroa ostopalveluita edullisempaa, joten investointi maksaa itsensä takaisin lyhyellä aikajänteellä ja hillitsee kustannuskehitysten kasvua merkittävästi keskipitkällä ja pitkällä aikajänteellä. Lisäksi sijaishuoltoyksiköitä ei ole riittävästi saatavilla Jyväskylän lähialueella edes ostopalveluina, jolloin lapsia joudutaan sijoittamaan ympäri Suomea. Tällöin kalliin sijoituksen kesto pitenee, eikä lastensuojelu pysty tekemään työtään tehokkaasti ja lapsen edun vaatimalla tavalla. Kyse ei ole siis pelkästään laitoshoidon paikkojen määrästä vaan myös siitä, missä ne sijaitsevat.

Vaativan laitoshoidon sijainti omassa kaupungissa hyödyttää kaikkia osapuolia. Hanke on valmisteltu jo hyvin pitkälle Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa, tilat ovat valmiina ja toiminta käynnistämistä vaille valmista. Sosiaali- ja terveyslautakunta on puoltanut hanketta ja esittänyt sen sisällyttämistä vuoden 2022 talousarvioon.

Vilma Viitasaari (vihr.)
Touko Aalto (vihr.)
Essi Rantanen (kesk.)
Caius Forsberg (kok.)
kaupunginvaltuutetut, Jyväskylä

Julkaistu Keski-Suomalaisessa 28.5.2021 >>

Päihdeongelma ei saa olla este avun saamiselle

Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksen (2020) mukaan mielenterveys- ja päihdepalvelut koettiin yksiksi heikoiten saavutettavista palveluista Jyväskylässä. Näiden palveluiden järjestämiseen oltiin myös vähiten tyytyväisiä.

Jyväskylässä erityisesti aikuisten, joilla on vaikea päihderiippuvuus ja psyykkisiä ongelmia, on vaikea päästä asianmukaiseen hoitoon.

Osa mielenterveyspalveluista vaatii päihteettömyyttä, minkä seurauksena asiakas voi tippua kokonaan avun piiristä pois. Pahimmillaan päihdeongelma estää mielenterveyspalveluiden saamisen tai psykiatriseen hoitoon pääsemisen.

Päihdepalveluiden periaate on, että päihdehäiriöitä ja mielenterveyden häiriöitä hoidetaan rinnakkain. Sama periaate ei toteudu kuitenkaan kaikissa kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa. Käytännössä toimintatapa näyttää olevan, että päihdeongelma on hoidettava ensin, jotta apua voidaan tarjota mielenterveyden ongelmiin.

Todellisuudessa päihdeongelma on kuitenkin usein mielenterveysongelman oire tai seuraus.

Jonot päihdehoitoon ovat pitkät, ja varsinkin huumevieroitukseen pääsyä joutuu odottamaan tällä hetkellä liian pitkään. Myöskään osastopaikat eivät riitä kaikkien sinne pyrkivien tarpeisiin.

Päihdehoitoa jonottaessa asiakkaiden tilanteet voivat huonontua ja pahimmillaan kriisiytyä. Tilanne on kestämätön. Jätämme ilman apua heidät, jotka sitä tarvitsevat eniten.

Mielenterveyspalvelut tulee järjestää niin, ettei päihdeongelma ole este avunsaannille. Mielenterveys- ja päihdepalvelut tarvitsevat lisää resursseja jonojen lyhentämiseksi ja ennaltaehkäisevän hoidon takaamiseksi.

Resurssien lisääminen ennaltaehkäiseviin palveluihin tuottaa myös säästöjä pitkällä aikavälillä, kun kalliimpaa erikoisterveydenhuoltoa ei tarvita. Hoitoprosesseja ja -vastuita tulee selkeyttää, jotta apua tarvitseva pääsee nopeammin avun piiriin.

Jokaisella on oikeus saada tarvitsemaansa hoitoa. Meidän tulee huolehtia, että hoito on Jyväskylässä laadukasta ja saavutettavaa.

Vilma Viitasaari
kuntavaaliehdokas (vihr.), Jyväskylä
Adéle Nurmela
kuntavaaliehdokas (vihr.), Jyväskylä

10 tapaa edistää nuorten hyvinvointia Jyväskylässä

Jyväskylä on tunnettu elinvoimaisena opiskelijakaupunkina, jossa on hyvät mahdollisuudet erilaisiin harrastuksiin huippu-urheilusta kattavaan taide- ja kulttuuritarjontaan. Jyväskylän suurin ikäryhmä on 20-25 -vuotiaat, mikä kuvastaa hyvin kaupungin ikäjakaumaa. Nuoret luovat elinvoimaa, uutta näkökulmaa ja yrittäjyyttä. Nuoret ovat tärkeitä Jyväskylälle nyt, mutta ennen kaikkea nuorissa on Jyväskylän tulevaisuus.

Onkin tärkeää, että Jyväskylässä päätöksenteko ja kehittäminen tapahtuu nuoria kuunnellen. Nuorten hyvinvointiin on panostettava ja sitä tulee edistää suunnitelmallisesti.

1. Laadukkaat, saavutettavat ja vahvat peruspalvelut

Tärkeintä on panostaa ennaltaehkäiseviin ja vahvoihin peruspalveluihin: nuorisotyöhön, oppilashuoltoon sekä saavutettaviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. On tärkeää, että apua saa aina tarvittaessa matalalla kynnyksellä, oli kyse sitten päihdeongelmasta, työhön ja opiskeluun liittyvistä pohdinnoista tai mielenterveyden häiriöstä.

2. Harrastusmahdollisuudet

On tärkeää, että nuorilla on edullisia harrastusmahdollisuuksia. Harrastuksilla on tutkitusti positiivinen vaikutus nuorten elämään, sosiaalisiin suhteisiin sekä sosioemotionaaliseen hyvinvointiin. Harrastuksilla on merkittävä rooli myös syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä. Jyväskylän tulee taata, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus harrastaa riippumatta perheen taloudellisesta tilanteesta. Kunnan tulee huolehtia, että mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen on riittävästi. Matalan kynnyksen lähiliikuntapaikkoja tulee olla kattavasti ympäri Jyväskylää. Jyväskylän tulee tarjota tarpeeksi tiloja kulttuurin ja taiteen harrastamiseen.

3. Osallistaminen kunnalliseen päätöksentekoon

Nuoret muodostavat Jyväskylän suurimman ikäryhmän, minkä vuoksi heidän äänensä tulee kuulua päätöksenteossa. Nuoria tulee osallistaa entistä vahvemmin kunnalliseen päätöksentekoon järjestämällä enemmän ja monipuolisempia osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin kautta voimme mahdollistaa myös alle 18-vuotiaiden osallistumisen päätöksentekoon. Laajentamalla nuorisovaltuuston puhe- ja läsnäolo-oikeuden koskemaan myös kaupunginhallituksen kokouksia, voimme lisätä entisestään nuorten äänen kuulumista päätöksenteossa. Kouluissa on myös tärkeää lisätä demokratiakasvatusta.

Jyväskylän tulee vaikuttaa ja viestiä kanavissa, jotka tavoittavat nuoret. Miksi kunnassa päätettävät asiat löytyvät vain kaupungin­valtuusto pöytäkirjoista, jonne harva nuori vahingossa eksyy, eivätkä esimerkiksi TikTokista tai Instagramista, joita valtaosa nuorista seuraa aktiivisesti?

4. Mielenterveyspalvelut kuntoon

Korona-aikana nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet huomattavasti. Tämä tulee huomioida palveluiden resursseissa. Mielenterveyspalveluiden resursseja tulee lisätä, jotta jokainen saa tarvitsemaansa hoitoa oikea-aikaisesti. Tällä hetkellä Jyväskylässä ollaan tavoitteesta kaukana, minkä vuoksi monen tilanne ehtii pahentua tai kriisiytyä, kun apua ei saa ajoissa.

Oppilashuollon psykologien ja kuraattorien oppilasmäärät täytyy tuoda suositusten mukaiselle tasolle. Nykyinen 1000 oppilasta/psykologi on aivan liian kaukana 600 oppilaan suosituksesta. Oikealla mitoituksella oppilashuollon on mahdollista tehdä kouluissa koko opiskelijajoukkoa hyödyttävää yhteisötyötä ja tarjota tukea ja lyhytterapeuttisia hoitojaksoja nopeasti ja matalalla kynnyksellä mm. oppilaiden kriiseihin ja mielialanmuutoksiin.

Jyväskylään tulisi perustaa Helsingin mallin mukaisesti matalan kynnyksen mielenterveyspisteitä, jotka ovat Helsingissä nimeltään Mieppi-pisteitä. Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluun voi hakeutua ilman lähetettä tai ajanvarausta, ja sieltä voidaan ohjata suoraan esimerkiksi lyhytterapiaan. Lieviin mielenterveysongelmiin voidaan puuttua tehokkaimmin panostamalla matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviin peruspalveluihin. Tämä on taloudellisesti kannattavaa, sillä näin ongelmat eivät pääse kasautumaan, ja esimerkiksi sairaslomien ja työkyvyttömyyden riski pienenee.

Kaikki mielenterveyden ongelmat eivät kuitenkaan helpotu lyhytterapiassa. Pidempien psykoterapioiden saavutettavuutta pitää myös parantaa Jyväskylässä. Tässä kaupungin vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset, sillä psykoterapeuteista on valtakunnallisesti huutava pula. Tukemalla työntekijöiden kouluttautumista kaupunki voi kuitenkin hieman helpottaa tilannetta Jyväskylän alueella ja parantaa näin myös julkisessa terveydenhuollossa tarjottavan psykoterapian saatavuutta. Kelan kuntoutuspsykoterapian kriteeristöjen ulkopuolelle usein jääviä ryhmiä ovat työkyvyttömyyseläkeläiset ja opiskelijat, joten perusterveydenhuollossa tarjottu psykoterapia edistäisi erityisesti nuorten mielenterveyttä.

5. Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille

Jyväskylässä maksutonta ehkäisyä saavat tällä hetkellä alle 20-vuotiaat. Seksuaaliterveyspalvelut ja maksuton ehkäisy tulisi tarjota kaikille alle 25-vuotiaille, koska maksuton ehkäisy vähentää sukupuolitauteja, ei-toivottuja raskauksia ja abortteja, sekä vaikuttaa kokonaisvaltaisesti nuorten seksuaalihyvinvointiin.

6. Työllisyyden tukeminen

Korona-aikana nuorisotyöttömyys on jopa kaksinkertaistunut valtakunnallisesti, mikä kuvastaa hyvin nuorten työttömyyden laajuutta ja ongelman suuruutta. Ohjaamon ja muiden nuorten palvelujen resurssien tulee olla riittävät. Työllisyyden kuntakokeilussa nuoret täytyy huomioida erityisesti. Työllisyyspalveluiden tulee sisältää yksilöllisiä työkyvyn arvioita ja palveluverkostot aktivoivaa ohjausta, jotta aivan jokaisen nuoren on mahdollista löytää omien vahvuuksien varaan rakentuva urapolun alku.

Kaupungin tulee tarjota nuorille myös kesätöitä. Nuorten työllistymisen tukeminen on erityisen tärkeää, koska nuoret ovat työmarkkinoilla muita heikommassa asemassa. Työllistymisen tukeminen on tärkeää myös syrjäytymisen ehkäisyn kannalta.

7. Laadukas koulutus ja koulukiusaamisen ehkäisy

Koulutusta tulee tukea jokaisella koulutustasolla varhaiskasvatuksesta korkeakouluun saakka. Ryhmä- ja luokkakoot tulee pitää kohtuullisina, jotta jokainen oppilas ja opiskelija tarpeineen tulee kohdatuksi. Kurssitarjonnat tulee pitää laajoina. Koulutukseen panostamalla panostamme tulevaisuuteen.

Koulukiusaamisen ehkäisyssä tarvitaan useita toimenpiteitä. Erityisesti on panostettava oppilas- ja opiskelijahuoltoon, jotta jokaisessa koulussa olisi riittävästi koulukuraattoreita, koulupsykologeja ja terveydenhoitajia. Tällä hetkellä useassa koulussa tilanne on kestämätön, eikä esimerkiksi koulukuraattorin aika riitä aina edes perustason työhön. Lisäksi tarvitaan tunnekasvatuksen lisäämistä koulussa.

Myös lasten, nuorten ja perheiden palveluiden resursseja on lisättävä. Lastensuojeluun, varhaisen tuen palveluihin, perheneuvolaan ja perhesosiaalityöhön on panostettava entistä enemmän, koska lasten ja perheiden hyvinvoinnilla on merkittävä yhteys kiusaamisen ehkäisyyn.

8. Kaupungin ekologisen kestävyyden turvaaminen

Ilmaston lämpeneminen on yksi suurimmista maailmanlaajuisista kriiseistämme, ja se on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa. Jyväskylän strategiaan sisältyy tavoite olla hiilineutraali vuonna 2030. Kaupunkia tulee kehittää tavoitteen ehdolla, jotta turvaamme kestävän tulevaisuuden nuorille. Avainasemassa ovat siirtyminen polttovapaaseen energiantuotantoon, luontokadon hidastaminen, kiertotalouden edistäminen, resurssien viisas käyttö (mm. energiatehokas rakentaminen), liikenteen päästöjen vähentäminen mm. liikennettä sähköistämällä ja kevyen liikenteen liikkumista kehittämällä.

9. Asuntorakentaminen ja kaavoitus

Nuoret tarvitsevat edullisia, sijainniltaan ja kulkuyhteyksiltään toimivia vuokra-asuntoja. Tämä täytyy ottaa huomioon erityisesti kaupungin keskusta-alueen ja sen lähialueiden kaavoituspäätöksissä. Kaavoituksellaan kaupunki voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, kuinka paljon keskusta-alueelle voidaan rakentaa pieniä yksiöitä ja mihin esimerkiksi opiskelija-asuntosäätiö KOAS voi rakentaa kerrostaloja.

10. Pyöräilyn edistäminen ja pyörien turvallisen säilyttämisen kehittäminen

Nuoret ja opiskelijat käyttävät huomattavasti muita ikäryhmiä enemmän julkista liikennettä ja pyöräilevät. Jyväskylän tulee päivittää pyöräilyn edistämisohjelmansa 2020-luvulle ja kehittää kevyttä liikennettä niin kampusten kuin eri asuinalueiden välillä. Pyörien turvallista säilytystä tulee edistää, erityisesti liikuntapaikkojen, matkakeskuksen ja keskustan läheisyydessä. Tämä helpottaisi nuorten liikkumista myös raideyhteyksien äärelle.

Nuorissa on tulevaisuus, joten heihin on tärkeä panostaa.

Vilma Viitasaari ja Katri Savolainen

Iin kunta - esimerkki taitavasta ilmasto­politiikasta

Iin kunta sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, Suomen vyötärön taitteessa. Kunnan läpi kulkee Iijoki, joka on monille suomalaisille tuttu ennen kaikkea Kalle Päätalon omaelämäkerrallisesta sarjasta. Iissä asuu noin 10 000 asukasta.

Vuonna 2019 kunta nousi otsikoihin Suomessa ja ulkomailla. Britannian yleisradioyhtiö BBC teki Iin kunnasta kaksi dokumenttia, joissa kuntalaisia kutsutaan ilmastosankareiksi ja kuntaa Euroopan ilmastotaistelun johtajaksi. Pieni kunta oli onnistunut politiikallaan puolittamaan hiilidioksidipäästönsä vuosien 2012 ja 2016 välillä.

Kun se oli vielä mahdollista, eurooppalaiset toimittajat vierailivat kunnassa oppimassa päästöjen vähentämisestä, ja iiläisiä kutsuttiin ulkomaille puhumaan aiheesta. Kunta on voittanut toimistaan palkintoja: sitä on palkittu kansalaisten osallistamisesta, kestävästä kehityksestä ja esimerkillisestä aktiivisuudesta.

Miten kunta onnistui?

BBC:n mukaan paljon on kiinni koulutuksesta ja lasten opettamisesta nuoresta alkaen.

Lisäksi päästöjen vähentämisessä ratkaisevaa ovat lämmitys- ja energiaratkaisut. Iissä kiinteistöihin on tehty ympäristöystävällisiä energiaratkaisuja, kuten aurinkopaneeleja. Hiilestä, kaasusta ja öljystä on luovuttu, ja niiden tilalla käytetään uusiutuvia energiamuotoja, kuten aurinko- ja tuulienergiaa. Kunnan työntekijöillä on käytössään sähköautoja. Kierrätystä on parannettu.

Iissä lapset oppivat toimimaan ilmastoystävällisesti jo alakoulussa. Ilmastotoimia tehdään leikin ja kisailun varjolla: kun biojätteen määrä puolittuu, kaikki saavat jäätelöt.

Eikö tällainen tule kalliiksi?

Ilmastokriitikoille saattaa tulla yllätyksenä, että Iin saavutukset ovat olleet taloudellisesti kannattavia.

Helsingin Sanomat haastatteli iiläisen kehittämisyhtiö Micropoliksen toimitusjohtajaa Leena Vuotovettä, jonka mukaan Iin ilmastotoimet ovat kulujen sijaan tuoneet kunnan kassaan säästöjä. Pelkästään tuulivoimaan siirtyminen on tuonut kunnalle 1,2 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi ilmastotoimet ovat luoneet työpaikkoja.

Ilmastoteot eivät synny itsestään. Kunnalta vaaditaan kunnianhimoa, järjestelmällistä suunnittelua ja tarkkoja laskelmia. Kansalaisia on osallistettava. Tavoitteita ja toteumia on seurattava tarkasti. Pienistä askeleista syntyy isoja tekoja. Lopulta poliittiset päätökset ratkaisevat.

Myös Jyväskylässä on tehtävä kunnianhimoisesti töitä sen eteen, että Jyväskylästä saadaan Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelman mukaisesti hiilineutraali viimeistään vuonna 2030 ja jätteetön, päästötön ja ylikulutukseton kestävän hyvinvoinnin kaupunki viimeistään vuonna 2040. Valtuustossa haluan työskennellä sen eteen, että kestävä kehitys tuodaan osaksi kouluarkea ja energiaratkaisuissa suositaan uusiutuvia energiamuotoja. Haluan, että otamme mallia niistä kunnista, joissa ilmastoasiat otetaan vakavasti - kuten Iissä.

Lue lisää, miten hiilineutraaliutta voidaan edistää Jyväskylässä >>

Katso myös Vihreiden kuntavaaliohjelman askeleet >>

BBC:n dokumentti Iin kunnasta (englanniksi) >>

Lähteet:

Piskuinen Ii nousi ilmastotoivon airueksi – BBC hehkuttaa kunnan olevan Euroopan ilmasto­taistelun johtaja. Helsingin Sanomat 26.4.2019

BBC tuli Suomeen ihmettelemään pienen Iin kunnan ilmastotekoja – päästöjä vähennetty rutkasti ja asukkaat saivat yhteisen sähköauton. Yle Uutiset 13.11.2019

Yritys ja jopa kunta voi väittää olevansa hiilineutraali – Yle kävi läpi yhden kunnan ja hiihtokeskuksen väitteet ja kysyi asiantuntijalta, onko hiilineutraalius viherpesua vai ei. Yle Uutiset 18.11.2018

Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelma 2040 >>

Lastensuojelun resurssit on saatava kuntoon - Alle tunti viikossa ei riitä!

Kuinka monta murhaa pitää tapahtua, jotta lastensuojelun ongelmat saadaan korjattua? Tätä kysyy Kreeta Karvala Iltalehden (17.2.2021) pääkirjoituksessa. Samaa kysyn minä.

Ongelmat lastensuojelussa on yksi suurimmista syistä, miksi lähdin ehdolle kuntavaaleihin.

Lastensuojelun puolesta aion taistella.

Lastensuojelun asiakasmitoitus on pielessä

Lastensuojelun laatusuositusten mukaan sosiaalityöntekijällä saa olla maksimissaan 25 lasta vastuullaan. Tällä hetkellä yhdellä sosiaalityöntekijällä saattaa olla jopa 100 asiakasta. Määrä on nelinkertainen.

Hallitusohjelmaan oli kirjattu hyvä tavoite, jonka mukaan sosiaalityöntekijällä olisi vastuullaan vuodesta 2024 alkaen 30 lasta. Se olisi hyvä alku.

Uudesta lakiehdotuksesta tämä tavoite on kuitenkin hävinnyt. Ehdotuksessa on ainoastaan maininta 35 lapsen enimmäismäärästä, minkä lisäksi hallitus tuo lastensuojelulakiin runsaasti uusia tehtäviä.

Lastensuojelussa työskennelleenä voin sanoa, että 35 asiakasta on liikaa. 35 asiakasta tarkoittaa, että yhdelle asiakkaalle on käytettävissä alle tunti viikossa.

Alle tunti ei riitä laadukkaan työn tekemiseen.

Alle tunti ei riitä edes lakisääteisen työn tekemiseen.

Lapsen hätä voi jäädä huomaamatta.

Lapsen hätä voidaan huomata, mutta sille ei pystytä tekemään tarpeeksi.

Olen tehnyt lapsiperheiden palvelutarpeen arviointia. Työhön kuului lastensuojelun virka-aikaista päivystystä sekä tuen tarpeen arviointia. Työ oli ihanaa, antoisaa, mielenkiintoista ja vaativaa. Nautin asiakastyöstä, ja koin tekeväni merkityksellistä työtä, jolla on vaikutusta ihmisten hyvinvointiin. Samaan aikaan koin riittämättömyyttä. Omasta kokemuksestani voin sanoa, ettei sosiaalityöntekijän aika riitä hoitamaan 35 asiakkaan asioita.

Mihin kaikkeen alle tunnin viikossa pitää riittää?

Lastensuojelu on vaativaa asiakastyötä. Työn tavoite on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen ja erityiseen suojeluun (THL).

Työ lastensuojelussa pitää sisällään esimerkiksi:

  • lastensuojeluilmoitusten käsittelyä
  • kotikäyntejä
  • tapaamisia, puheluita ja sähköpostiviestejä asiakkaiden ja yhteistyöverkostojen kanssa
  • kokouksia ja tiimipalavereita
  • asiakkaiden tuen tarpeen arviointia
  • tuen antamista, sopivien palvelujen etsimistä ja myöntämistä
  • asiakassuunnitelmien tekoa
  • tarvittaessa kiireellisten sijoitusten tai huostaanottojen tarpeen arviointia ja toimeenpanoa.

Lisäksi aikaa tulisi jäädä kouluttautumiselle, tutkimustietoon perehtymiselle ja tiedonhaulle.

Asiakkaiden tilanteet voivat olla hyvin erilaisia keskenään. Usein väkivalta, päihdeongelmat, mielenterveysongelmat, uupumus, rikollisuus, taloudelliset haasteet, kasvatukseen liittyvät pulmat tai lasten oireilu ovat asioita, joita ratkotaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Pahimmillaan jokaisen asiakkaan tilanne on kriisiytynyt.

Tähän kaikkeen ei riitä alle tunti viikossa.

Alle tunti ei riitä kriisiytyneen tilanteen selvittämiseen.

Alle tunti ei riitä lasten ja perheiden tilanteisiin perehtymiseen.

Alle tunti ei riitä luottamuksellinen suhteen syntymiseen, johon työskentelyn tulisi perustua.

Lastensuojelutyöhön voi kuulua myös lapseen kohdistuvaan väkivaltaan tai seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää selvitystyötä.

Lapsen kaltoinkohtelun selvitystyöhön ei riitä alle tunti viikossa.

Omien asiakkaiden asioiden hoitamisen lisäksi aikaa tulisi jäädä työparityöskentelyyn. Sen lisäksi, että sosiaalityöntekijällä voi olla yli 35 omaa asiakasta, hän voi olla työparina usealle muulle työntekijälle. Silloin työparina toimiminen kollegan asiakkaiden tapaamisilla voi viedä viikosta aikaa useamman tunnin.

Tämä tarkoittaa, että yhdelle asiakkaalle käytettävä aika vähenee entisestään. Yhdelle asiakkaalle käytettävä aika voi olla silloin vain muutamia minuutteja viikossa.

En voi hyväksyä, että näin vakavien, vaativien ja tärkeiden asioiden hoitamiseen on varattu alle tunti viikossa asiakasta kohden. Alle tunti viikossa aiheuttaa ison riskin siitä, että hätä jää huomaamatta.

Riittämättömien resurssien ja liian alhaisen palkan vuoksi työntekijöiden vaihtuvuus on suurta, mikä osaltaan vaikeuttaa lastensuojelun tilannetta. Tutkimusten mukaan työntekijöiden vaihtuvuus aiheuttaa luottamuspulaa asiakassuhteissa sekä pahimmillaan vaarantaa oikea-aikaisen avun saamisen. Työntekijöiden vaihtuvuudesta ja sen vaikutuksista ovat kirjoittaneet myös lastensuojelun asiakkaana olevat nuoret, joiden kirjeistä on koottu Pesäpuu ry:n julkaisu “101 kirjettä.” >>

Emme voi antaa lastensuojelun kriisin syventyä

Sekä huostaanotettujen lasten lukumäärä että lastensuojelun avohuollon kustannukset ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosien aikana. Viimeisen 30 vuoden aikana huostaanotettujen lasten aiheuttamat kustannukset ovat kaksinkertaistuneet. Vuonna 2019 ne olivat 883 miljoonaa euroa. Se on valtava määrä. Karanneista kustannuksista ovat kirjoittaneet esimerkiksi Outi Linnosuo, Petri Virtanen ja Marko Merikukka >>.

Jos emme toimi nyt, seuraukset ovat kohtalokkaat. Kärsijöinä ovat niin lapset ja nuoret kuin lastensuojelun työntekijätkin. Lisäksi kustannukset kasvavat entisestään.

Lasten hyvinvoinnin ja kehityksen turvaamisen kannalta parasta on puuttua tilanteeseen mahdollisimman aikaisin. Se tarkoittaa vahvoja peruspalveluja ja ennaltaehkäiseviä palveluja, kuten panostamista varhaisen tuen palveluihin, perhesosiaalityöhön, sosiaaliohjaukseen ja lastensuojelun avohuoltoon. Myös varhaiskasvatuksella ja oppilas- ja opiskelijahuollolla on iso rooli. Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen on myös kustannustehokkainta.

Ratkaisuehdotukset

  • Lastensuojelun asiakasmitoitus on korjattava 25 asiakkaaseen / sosiaalityöntekijä
  • Lastensuojelun työntekijöiden palkka on nostettava vastaamaan työn vaatimuksia, vähintään 4000 euroon/kk
  • Lastensuojelun työntekijöiden työhyvinvoinnista ja työnohjauksesta on pidettävä huolta.
  • Oppilas- ja opiskelijahuoltoon saatava lisäresursseja. Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien määrää tulee lisätä. Tällä hetkellä Jyväskylässä kuraattorilla voi olla jopa 1000 oppilasta vastuullaan. Tilanne on täysin kestämätön.

Meidän tulee toimia nyt.

Emme voi antaa enää yhdenkään Koskelan teinisurman tai Vilja Eerikan kuoleman tapahtua.

Lähteet:

ITLA >>

Pesäpuu >>