☰

TAVOITTEET

VAHVAT JA LAADUKKAAT SOSIAALIPALVELUT

MITÄ?

Tavoitteenani on edistää sosiaalipalveluiden resursseja ja saatavuutta sekä asemaa yhteiskunnassamme. Sosiaalipalveluita ovat esimerkiksi lastensuojelu, perheitä tukevat palvelut, vammaispalvelut, varhaiskasvatus, oppilashuolto, aikuissosiaalityö ja päihdepalvelut. Erityisesti lastensuojelu ja lasten oikeuksien turvaaminen tarvitsevat huomiota.

MIKSI?

Sosiaalipalvelut jäävät usein terveydenhuollon varjoon päätöksenteossa

Sosiaalihuolto on teollisuuden jälkeen maassamme toiseksi suurin työllistävä ala. Sote-palveluissa työntekijät jakautuvat 56% sosiaalipalveluihin ja 44% terveyspalveluihin. Joka viides suomalainen käyttää vuosittain sosiaalipalveluja. Silti sosiaalipalvelut jäävät julkisessa keskustelussa ja päätöksenteossa helposti terveydenhuollon varjoon. Haluan olla varmistamassa, että sosiaalialan ääni kuuluu päätöksenteossa ja sosiaalipalvelut huomioidaan vahvemmin tarpeen vaatimalla laajuudella.

Sosiaalihuollon osuus julkisista sote-kustannuksista on merkittävä: kunnallisista sote-nettokuluista sosiaalihuollon osuus oli noin 6,7 miljardia, joka on kaksinkertainen verrattuna perusterveydenhuollon vastaaviin kustannuksiin, jotka olivat 3,3 miljardia. (Tilastokeskus 2019)

Kuitenkin tutkimukseen käytettävä raha jakautuu epätasaisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä: Yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen myönnetty valtion rahoitus vuonna 2021 oli 25 miljoonaa euroa, josta vain 4 miljoonaa euroa oli varattu yliopistotasoiseen sosiaalityön tutkimukseen.

Sosiaalityö on valtavan tärkeää, merkityksellistä ja suoraan ihmisten hyvinvointiin vaikuttavaa työtä.

Sosiaalityössä kyse on kustannuksiltaan ja suuruudeltaan, mutta ennen kaikkea ihmisten hyvinvoinnin kannalta merkittävästä kokonaisuudesta.

Sosiaalipalveluilla vähennämme inhimillistä kärsimystä ja ennaltaehkäisemme sosiaalisia ongelmia. Sosiaalipalveluilla vahvistamme ihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä. Niiden avulla huolehdimme, että jokaisella on mahdollisuudet hyvään elämään ja varmistamme, että jokainen saa apua sitä tarvitessaan. Kun oma tai läheisen uupuminen, sairastuminen, työttömyys, päihdeongelma tai akuutti kriisi osuu kohdalle, tulee tukea olla saatavilla.

Hyvinvointia tukemalla ja sosiaalisia ongelmia ehkäisemällä vähennämme myös julkisen talouden menoja pitkällä tähtäimellä sekä vahvistamme turvallisuutta ja vakautta yhteiskunnassa. Kyse on hyvinvointiyhteiskunnan ytimestä - apua tulee olla saatavilla tarvittaessa jokaiselle, ja ketään ei tule pudottaa.

Heikoimmassa asemassa olevien ääni ei kuulu riittävästi päätöksenteossa

Yhteiskunnassamme on väestöryhmiä, joiden ääni ei kuulu riittävän voimakkaasti päätöksenteossa. Haluan tuoda näiden ryhmien ääntä päätöksentekoon. Esimerkiksi vammaisten oikeudet eivät toteudu riittävän hyvin yhteiskunnassamme. Maahanmuuttajien kotoutumisen eteen meidän tulee tehdä enemmän ja esimerkiksi helpottaa perheenyhdistämistä.

Sosiaalialan ammattilaisista on pula, ja ammattilaiset ovat kuormittuneita

48% sosiaalialan ammattilaisista on uupuneita työnsä vuoksi, ja 49% harkitsee alan vaihtoa. Tilanne on kestämätön.

MITEN ?

  • Vahvat peruspalvelut ja ennaltaehkäisyyn panostaminen

    Tarvitsemme riittävät resurssit sosiaalipalveluihin. Panostaa tulee erityisesti varhaisen tuen ennaltaehkäiseviin palveluihin, mikä on usein vaikuttavin tapa.

  • Sosiaalialan tutkimuksen vahvistaminen

    Sosiaaliala tarvitsee rakenteet ja riittävät resurssit sosiaalihuollon pitkäjänteiselle tutkimus- ja kehittämistoiminnalle, jotta työ pohjautuisi entistä vahvemmin tutkittuun tietoon ja tutkitusti vaikuttaviin palveluihin ja menetelmiin. Sosiaalityön tutkimuksen rahoituksen määrää tulee nostaa.

  • Henkilöstön riittävyys ja hyvinvointi

    Isona haasteena sosiaalipalveluissa on työvoimapula, jonka on ennustettu vain syvenevän. Kevan ennusteen mukaan v. 2030 meillä on 60% vaje sosiaalityöntekijöistä. Työvoiman saatavuuden ja pysyvyyden turvaamiseksi tarvitsemme seuraavia toimia:

    • Riittävät resurssit, kohtuulliset asiakasmäärät ja työn vaativuutta vastaava palkkaus
    • Työhyvinvointiin ja esihenkilötyöhön panostaminen
    • Työntekijöille joustojen ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen
    • Työturvallisuuslain muuttaminen siten, että se huomioi paremmin psykososiaalisen kuormituksen
    • Työn sisältöjen tarkasteleminen siten, että sosiaalialan ammattilaisen työpanos kohdistuu koulutusta vastaaviin tehtäviin: ajanvarauksia, skannaamista ym. voi tehdä myös muulla koulutustaustalla.

Mielenterveys­palvelut

MITÄ?

Tavoitteenani on edistää mielenterveyspalveluiden resursseja ja parempaa saatavuutta sekä hyvinvointiamme tukevaa yhteiskuntaa.

MIKSI?

Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti viime vuosien aikana - tilastot osoittavat tilanteen vakavuuden

  • Vähintään joka viides suomalainen kokee vuoden aikana mielenterveyden häiriöitä ja joka viides sairastuu elämänsä aikana masennukseen.
  • Yli puolet korkeakouluopiskelijoista on kertonut mielenterveyden ongelmista.
  • Työuupumus tai kohonnut työuupumusriski koskee jo joka neljättä alle 36-vuotiasta
  • 15-19 -vuotiaiden yleisin kuolinsyy on itsemurha.
  • Kouluterveyskyselyn 2021 mukaan:
    • nuorten tyytyväisyys elämään ja kokemus hyvinvoinnista on heikentynyt
    • koettu yksinäisyys ja masennusoireet ovat lisääntyneet
    • noin kolmasosa tytöistä on koulu-uupunut ja ahdistunut.
  • Mielenterveyden ongelmat ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiselle.
  • Lähetteiden määrä lasten ja nuorten psykiatriseen erikoissairaanhoitoon on kasvanut valtavasti viime vuosina. Esimerkiksi HUS:issa lastenpsykiatrian lähetteet lisääntyivät 140 prosenttia vuosina 2011–2020 ja nuorisopsykiatriassa lähetteiden määrä kasvoi 88 prosenttia vuosina 2014–2020.

Mielenterveyden häiriöihin ei saa apua.

Mielenterveyspalveluiden riittävyys ja hoitomuotojen sopivuus eivät vastaa tällä hetkellä väestön palvelutarpeeseen. Esimerkiksi:

  • Vain puolet mielenterveyden häiriöstä kärsivistä saa tarvitsemaansa hoitoa.
  • Nuorisopsykiatriaan yli säädetyn ajan jonottaneiden määrä on yli kahdeksankertaistunut.
  • Lastenpsykiatrian erikoissairaanhoitoa yli 90 vuorokautta odottaneiden potilaiden osuus kaksinkertaistui vuonna 2021 vuoteen 2019 verrattuna.
  • Jonotilanne palveluihin vaihtelee, ja esimerkiksi KELA:n kuntoutuspsykoterapiaan pääsy voi kestää useita kuukausia

Pahoinvointi tulee kalliiksi.

OECD:n raportin mukaan mielenterveyden häiriöt maksavat Suomessa vuosittain noin yksitoista miljardia euroa.

Toimimattomat mielenterveyspalvelut luovat eriarvoisuutta ja ylläpitävät ongelmien ylisukupolvisuutta.

Tällä hetkellä hyvin toimeentulevat ihmiset saavat tehokkaimmin apua ja tukea, mikä ei ole oikein.

MITEN?

  • Mielenterveyspalveluiden resursseja tulee vahvistaa kaikilla tasoilla: matalan kynnyksen psykososiaalisessa tuessa, perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.
  • Tarvitsemme terapiatakuun, jolla taataan nopea pääsy psykoterapiaan: lyhyen psykoterapiahoidon tai muun psykososiaalisen hoidon aloitus viimeistään kuukauden sisällä avun piiriin hakeutumista.
  • Psykoterapeuttikoulutuksesta on tehtävä maksutonta.
  • Painopistettä tulee siirtää vahvasti varhaiseen tukeen (mm. matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut)
  • Mielenterveysongelmien juurisyihin pureutuminen: Tarvitsemme eri toimijoiden välistä poikkihallinnollista yhteistyötä ja laajasti toimia eri yhteiskunnan sektoreilla. Meidän tulee rakentaa mielenterveyttä tukevaa yhteiskuntaa, mikä tarkoittaa toimia esimerkiksi koulutuksen, sote-palveluiden, kaavoituksen ja kulttuurin sektoreilla. Lisäksi perusturvan tasoa on nostettava ja opiskelijoiden opintorahaa nostettava 100 eurolla. Työelämän rakenteita on tarkasteltava, jotta niin moni ei uupuisi työelämässä.

YHDENVERTAINEN KOULUTUS

MITÄ?

Tavoitteenani on edistää yhdenvertaista ja laadukasta koulutusta, jossa jokainen oppilas ja opiskelija saa tarvitsemansa tuen. Tarvitsemme koulutukseen lisää resursseja kaikille koulutustasoille, ja oppimisen tukea tulee kehittää. Opetusta ja koulujen toimintaa tulee kehittää tutkittuun tietoon pohjaten.

MIKSI?

  • Perusopetuksen resurssit ovat riittämättömät.

    Tällä hetkellä Suomi laittaa Pohjoismaista vähiten rahaa koulutukseen, mikä näkyy kouluarjessa esimerkiksi riittämättöminä erityisopetuksen ja oppimisen tuen resursseina ja suurina luokkakokoina.

  • Oppimisen tuki ei toteudu tällä hetkellä tarkoituksenmukaisesti.

    Moni oppilas jää vaille tarvitsemaansa tukea, mikä vaikuttaa niin tukea tarvitsevan oppilaaseen, opettajan työajan käyttöön, kuin koko luokan opetukseen.

  • Varhaiskasvatuksessa kamppailemme henkilöstön riittävyyden ja suurien ryhmäkokojen kanssa.

  • Oppimistulokset ja koulutustaso ovat laskeneet jo pitkään Suomessa.

    Esimerkiksi lukutaidon ja matematiikan osaamisen heikkeneminen vastaa tutkimusten mukaan yli vuoden tai jopa kahden vuoden oppimista.

  • Oppimisen tasa-arvo ei toteudu tällä hetkellä perusopetuksessa, ja oppimistulokset ovat eriytyneet yhä voimakkaammin

    Sosiaalinen tausta vaikuttaa yhä enemmän oppimistuloksiin, ja erityisesti heikkojen oppijoiden määrä on lisääntynyt.

MITEN?

  • Tarvitsemme koulutukseen lisää resursseja kaikille koulutustasoille.
  • Opettajamitoitus on kirjattava perusopetuslakiin, jotta jokainen oppilas saa riittävän yksilöllistä opetusta ja opettajat työrauhan. Mitoitus määrittelisi opettajien määrän oppilasta kohden suhdeluvun avulla, jolloin opetusryhmien koot pysyisivät kohtuullisina ja opettajalla olisi enemmän aikaa oppilaille.
  • Oppimisen tuki on saatava kuntoon: Erityisopetukseen on lisättävä resursseja. Lainsäädäntöä on täsmennettävä kolmiportaisen tuen ja inkluusion osalta siten, että vahvistetaan lapsen oikeutta pienryhmäopetukseen ja erityisopetukseen.
  • Eriarvoistumisen ja oppimistulosten eriytymisen ehkäisemiseksi perusopetuksen rahoitusta tulee uudistaa siten, että erillisten tasa-arvoa vahvistavien rahoitusten sijaan rahoituksen kokonaisuus muutetaan vahvemmin edistämään vahvempaa tukea tarvitsevien, vieraskielisten ja vaikeammista lähtökohdista tulevien lasten oppimista.
  • Opetusta ja koulujen toimintaa tulee kehittää tutkittuun tietoon pohjaten. Tarvitsemme tutkittua tietoa opetusmetodeista ja oppimisympäristöistä, jotta tiedämme, mihin suuntaan koulutuspolitiikkaa tulee viedä.
  • Meidän tulee lisätä oppilaiden tunne- ja vuorovaikutteista osaamista esimerkiksi lisäämällä tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppitunteja perusopetukseen.

EKOLOGINEN KESTÄVYYS JA LUONNON MONIMUOTOISUUS

MITÄ?

Tavoitteenani on edistää ekologisesti kestävää yhteiskuntaa, jossa huomioidaan luonnon moninaisuus ja torjutaan aktiivisesti luontokatoa. Ilmaston lämpeneminen on yksi suurimmista maailmanlaajuisista kriiseistämme, ja se on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa. Meidän on tehtävä kaikkemme ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Lajikato ja elinympäristöjen heikkeneminen on pysäytettävä.

MIKSI?

  • Ilmaston lämpeneminen on yksi suurimmista maailmanlaajuisista kriiseistämme, ja se uhkaa elämäämme monilla tavoilla.

  • Luontokato ja kuudes sukupuuttoaalto tapahtuvat kiihtyvällä tahdilla.

    Suomen lajeista joka yhdeksäs ja luontotyypeistä lähes puolet on uhanalaisia. Maailmalla jopa miljoona lajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon.

  • Yli 75 prosenttia metsätyypeistämme on uhanalaisia.

    Vain murto-osa metsistämme on luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia.

MITEN?

  • Varmistetaan Suomen hiilineutraaliuden toteutuminen viimeistään vuoteen 2035 mennessä.
  • Irtaudutaan mahdollisimman nopeasti ulkomaisesta fossiilienergiasta ja turpeesta. Tehdään investointeja kestäviin kotimaisiin energiaratkaisuihin ja energiansäästöön.
  • Suojellaan kaikki valtion omistamat vanhat ja luonnontilaiset metsät.
  • Lisätään luonnonsuojelun rahoitusta
  • Otetaan käyttöön velvoittava ekologinen kompensaatio
  • Korjataan kaivoslainsäädännön puutteet ja lisätään kaivosyhtiöiden ympäristövastuuta.
  • Kasvatetaan hiilinieluja
  • Ajetaan fossiilisten polttoaineiden yritys- ja verotuet alas
  • Tuetaan puhtaan teknologian hankkeita ja kotien puhtaita hankintoja.
  • Edistetään kiertotaloutta lisäämällä kannusteita ja asettamalla valmistajille velvoitteita tehdä tuotteista pitkäikäisiä, korjattavia, uudelleen käytettäviä ja kierrätettäviä.