Aluevaltuustossa haluan edistää laadukkaita ja saavutettavia sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluja. Minulle erityisen tärkeää on edistää vahvoja sosiaalipalveluita, mielenterveyspalveluita ja palveluiden ennaltaehkäisevää otetta. Päätösten taustalle tarvitsemme tutkimusta, jota yhdistämällä palveluiden kokemustietoon, pystymme tekemään parhaita päätöksiä.

SOSIAALIPALVELUT

Aluevaltuustossa haluan erityisesti edistää sosiaalipalvelujen ja varsinkin lastensuojelun resursseja ja saatavuutta. Sosiaalipalvelut jäävät usein terveyspalveluiden varjoon. Haluan vaikuttaa siihen, että sosiaalialan ääni kuuluu päätöksenteossa terveydenhuollon rinnalla vähintäänkin yhtä voimakkaana.

Sosiaalipalvelut jäävät julkisessa keskustelussa ja myös päätöksenteossa helposti terveydenhuollon varjoon. Haluan olla varmistamassa, että sosiaalialan ääni kuuluu päätöksenteossa, ja sosiaalipalvelut huomioidaan vahvemmin sote-uudistuksessa.

Sosiaalihuollon osuus julkisista sote-kustannuksista on merkittävä. Kunnallisista sote-nettokuluista sosiaalihuollon osuus on 6,7 miljardia. (vertailukohteena esimerkiksi perusterveydenhuollon kustannukset, 3,3 miljardia.)

On siis kyse niin kustannuksiltaan ja suuruudeltaan, mutta ennen kaikkea ihmisten hyvinvoinnin kannalta merkittävästä kokonaisuudesta, ja hyvinvointiyhteiskunnan ytimestä.

MITÄ?

Sosiaalityö on valtavan tärkeää, merkityksellistä ja suoraan ihmisten hyvinvointiin vaikuttavaa työtä. Sosiaalipalveluita ovat mm. lastensuojelu, perheiden varhaisen tuen palvelut, vammaispalvelut, aikuissosiaalityö, päihdepalvelut ja ikääntyneiden palvelut. Sosiaalityötä tehdään myös mm. oppilas- ja opiskelijahuollossa ja terveydenhuollossa.

Sosiaalipalveluilla vähennämme inhimillistä kärsimystä ja ennaltaehkäisemme sosiaalisia ongelmia. Niiden avulla huolehdimme, että jokaisella on mahdollisuudet hyvään elämään ja varmistamme, että jokainen saa apua sitä tarvitessaan. Kun oma tai läheisen uupuminen, sairastuminen, työttömyys, päihdeongelma tai akuutti kriisi osuu kohdalle, tulee tukea olla saatavilla.

Erityisesti lastensuojelu tarvitsee lisää resursseja. Yhdenkään lapsen hätä ei saa jäädä huomaamatta.

MITEN ?

• Vahvat peruspalvelut ja ennaltaehkäisyyn panostaminen
• Sujuvat ja saumattomat palveluketjut, joissa sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat integroituneena -> Asiakasta ei pompotella palvelusta toiseen, vaan avun saa helposti ja nopeasti.
• Isona haasteena sosiaalipalveluissa on työvoimapula, jonka on ennustettu vain syvenevän. Työvoiman saatavuuden ja pysyvyyden turvaamiseksi tarvitsemme mm. seuraavia toimia:
  • Riittävät resurssit, kohtuulliset asiakasmäärät ja työn vaativuutta vastaava palkkaus
  • Työhyvinvointiin ja esimiestyöhön panostaminen
  • Työntekijöille joustojen mahdollistaminen

Ennaltaehkäisy

MITÄ, MIKSI JA MITEN?

Näen tärkeänä varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn panostamisen, jolloin resursseja kohdennetaan vahvoihin peruspalveluihin ja matalan kynnyksen apuun ja tukeen.

• Kun ongelmiin ja haasteisiin pystytään puuttumaan riittävän ajoissa, ne eivät pääse kasvamaan suuremmiksi. Ennaltaehkäisyllä tarvetta kalliimmille erityistason palveluille ei synny yhtä paljon, mistä syntyy pitkällä aikavälillä säästöjä, ja ennen kaikkea inhimillisen kärsimyksen vähentymistä.
• On sekä ihmisten hyvinvoinnin että kustannusten kannalta merkittävää, saako apua mielenterveyden haasteisiin, kuormittavaan lapsiperhearkeen tai hammaskipuun heti, vai vasta viikkojen tai kuukausien odottamisen jälkeen, jolloin haasteet ovat ehtineet kasvaa, oma vointi huonontua ja tilanne monimutkaistua. Perusterveydenhuolto on halvempaa kuin erikoissairaanhoito, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ovat halvempia kuin psykiatrinen osastohoito ja varhaisen tuen lapsiperheiden palvelut ovat halvempia kuin lastensuojelun avo- tai sijaishuolto. Esimerkiksi lastensuojelussa yhden vuoden laitossijoituksen kustannuksilla voitaisiin mm. järjestää intensiivistä perhetyötä yli 7 vuodeksi, perhe voisi käydä perheneuvolassa yli 400 kertaa tai kotipalvelua voitaisiin järjestään n. 3000 tuntia (Lastensuojelun keskusliitto, 2012)
• Kaikkia sairauksia tai tilanteita ei tietenkään voida ennaltaehkäistä tai lieventää varhaisella puuttumisella, mutta suurimmassa osassa tapauksia ihmisen tilanteeseen voimme vaikuttaa positiivisesti sillä, että takaamme vahvat peruspalvelut ja matalan kynnyksen tukea. Se on inhimillistä ja oikein.
• Ennaltaehkäisy tarkoittaa palvelujen lisäksi paljon muutakin: mm. laadukasta varhaiskasvatusta ja perusopetusta, hyvinvointia tukevaa ja liikkumiseen kannustavaa lähiympäristöä sekä harrastus-ja osallistumismahdollisuuksia. Tässä korostuu kunnan ja hyvinvointialueen välinen yhdyspintatyö.
• Tarvitsemme ennaltaehkäisyn näkökulmaa myös sote-palveluiden ja pelastustoimen työntekijöiden työhyvinvointiin. Työhyvinvointi on edellytys laadukkaille palveluille. Tarvitsemme sote-palveluihin budjettikausia ylittävää ajattelua, jolloin investoinnit palveluihin tuottavat säästöjä ja hyvinvointia pitkällä aikavälillä.

Mielenterveys­palvelut

MITÄ?

Mielenterveyspalveluiden tarve on kasvanut runsaasti, mutta palveluita ei ole riittävästi saatavilla. Tähän on saatava muutos.

Mielenterveyspalveluiden riittävyys ja hoitomuotojen sopivuus eivät vastaa tällä hetkellä väestön palvelutarpeeseen. Keski-Suomessa mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden osuus on maan korkeimpien joukossa ja nuorisopsykiatrian avohoidon käyttö on yleisempää kuin maassa keskimäärin. Keski-Suomen lastenpsykiatrialle saapuneiden lähetteiden määrä on kymmenen viime vuoden aikana kasvanut 67 prosenttia. Lisäksi Kouluterveyskyselyn (2021) mukaan mm. kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta on kokenut joka kolmas yläasteella, lukiossa tai ammattioppilaitoksessa opiskeleva tyttö. Myös korkeakouluopiskelijoiden uupumus on lisääntynyt ja syventynyt merkittävästi koronapandemian aikana.

Apua joutuu odottamaan liian pitkään. Jonotilanne palveluihin vaihtelee, ja esimerkiksi KELA:n kuntotuspsykoterapiaan pääsy voi kestää useita kuukausia.

MITEN?

• MIelenterveyspalveluiden resursseja tulee vahvistaa
• Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden lisääminen
  • Matalan kynnyksen mielenterveyspisteiden avulla ennaltaehkäistään vaikeuksien kasautumista ja mielenterveyden häiriöiden syntymistä.
  • Suora pääsy ammattilaisen luokse walk-in -periaatteella madaltaa kynnystä hakea apua ja nopeuttaa avun piiriin pääsemistä.
  • Muissa kaupungeissa on saatu hyviä kokemuksia mallista, esim. Helsingissä kaksi viidestä ei tarvinnut muuta apua Mieppi-palvelun jälkeen.
• Etävastaanottojen ja nettiterapian hyödyntäminen
• Terapiatakuulla taataan nopea pääsy psykoterapiaan: lyhytterapiahoitoa viimeistään kuukauden sisällä avun piiriin hakeutumista.